Tapio Osala Vaasan valittiin kaupunginvaltuustoon 2005-2008 ääniä: 214 kotisivu (svenska) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.2007
PÄIVITYS 2007 Menimme 4.6.2007. Pesän alusta oli valkoisena kotkanpoikien ulosteista. Varmaan on poikaset pesässä! Junnu kiipeää puuhun, minä kerään syönnöksiä hyttysten kanssa pesän alta ja tarkkailen Junnun raskasta matkaa kohti pesää alkukesän helteessä.
Harvinainen tapaus: Junnu on viiden metrin päässä pesältä kun
näen kotkan lähtevän pesästä. Junnu ei sitä näe. Junnu epäilee, että olisivatko
poikaset jo lentokykyisiä. Hämmästys on suuri kun pesästä löytyy kolme poikasta.
Sen on harvinaisen monta. Yleensä poikasia on 1-2. Junnu rengastaa kolme poikasta, mittaa siivet (22-41 cm). Ottaa pari kuvaa kännykkäkamerallani ilokseni pojista.
Muutama kymmentä pesää on vielä junnulla jäljellä tälle
kesälle...
16.11.2006 Kari Uusikylä otti hauskasti meikäläisen esille kolumnissaan paikallislehdessä tänään 16/11-06). Kiva juttu. Niinhän se vähän on, että valtavirrasta poikkeavia toisinajattelijoita ei suvaita täälläkään, ainakaan itsenäiseen ajatteluun kykenemättömien piireissä. Lueskelin lehdestä, että Valkeakoskella olivat siirtäneet Asuntomessujen paikkaa (2009) luontoarvojen takia. Hm… olivat suunnitelleet sitä ensiksi rannalle. FST teki Asuntomessuohjelman pari viikkoa sitten. Siitä minulle vahvistui käsitys, että Asuntomessut ovat Suomessa salajuoni rantojen rakentamiseksi kaupungeissa. Muuallakin on kaupunkien vielä vapaana olleet rannat pidetty yleisessä käytössä. Vaasassakin on kulisseissa mainittu, että tämä on vain päänavaus. Vaikka Vaasan Asuntomessut olisi jouduttu peruuttamaan, olisi kyseinen Kuparisaaren ranta rakennettu joka tapauksessa, ihan vaan piruuttaan. Niin paljon on nomenklatuurimme pannut arvovaltaansa peliin, ettei siinä veroeuroja lasketa.
31.5.
Olen itse saanut kulkea koko ikäni näitä vapaita rantoja.
Minusta minun sukupolveni tulee jättää seuraaville sukupolville vähintään yhtä
hyvät puitteet elämälle. On itsekästä ajatella vain tämän hetken mahdollista
lyhytaikaista etua (parin viikon mediamylläkkä!)
30.5.2006 Koko ikäni Vaasassa asuneena on minulla käsitys että ns. "hiljainen enemmistö" ainakin syntyperäisistä vaasalaisista kannattaa ikimuistoista periaatetta kaikelle kansalle vapaana olevista rannoista. Suvilahteen asti ulottuvaa rantaraittia koko ikäni aktiivisesti käyttäneenä olen havainnut, että se lienee suosituin ulkoilureitti täällä. Olen sinne vienyt ylpeillen kaikki ulkomaan ja muutkin vieraani. Ihastus on ollut taattu. Mikäli se katkeaisi, Vaasa menettäisi paljon. Mikäli pala rantaa näin saataisiin yksityistettyä ja pois virkistyskäytöstä, niin jatkoa varmasti seuraisi. Vaasan Asuntomessut on puolestani OK, mutta paikka on valittava siten, että päästään rakentamaan kovalle maalle ja että varsinaiseen rantaanjää ulkoilureitti kaikille (aivan kuten Suvilahti-seurakin esitti tässä Suvilahti-tapauksessa, saamatta kuitenkaan ainoaa toivomustaan läpi). Hyviä alueita löytyy esim. Sundomin lahden toiselta puolelta - Ulappatien louhospenkereen tuntumasta ja sitten Gerbynniemeltä. Koska virkamiehet ovat viivytelleet pahasti messujen vesilupa-anomuksessa, ei aikataulu tule mahdollistamaan Asuntomessuja vuokeksi 2008. Ei sitten millään. Ilman minkäänlaista valitustakaan. Vesilupa-anomus on vasta toukokuussa saatu ympäristölupavirastoon sellaiseen kuntoon, että anomus on voitu panna nähtäville lausuntoja varten. Sen jälkeen alkaa vasta itse luvan käsittely, joka kestää vuoden. On hyvinkin mahdollista, että lupaa ei myönnetä.
Asemakaavan mahdollinen vahvistuminen ei
riitä rakentamisen aloittamiseen ja aika tulee ajamaan näiden messujen ohitse.
Kaupungin oman maanrakennusasiantuntijan ( A.Pälvimaa) mukaan olisi
maansiirtotöiden tullut alkaa jo vuoden 2005 syksyllä.
Kyllä nämä asiat ovat tiedossa mutta nyt haetaan vahvaa "yhdessä epäonnistumisen kokemusta" ála Sepänkylän ohitustie ja syntipukkeja omalle tyrimiselle haetaan muualta.
30.11
Valtuusto sanoo YES!
31.10 Vaasa-lisä tarkoittaisi sitä, että ne vanhemmat, jotka haluavat hoitaa itse lapsensa kotona (tai omalla hoitajalla) saavat pienen osan siitä kustannuksesta, jonka hoidin järjestäminen Vaasalle maksaa. Vaasa-lisää koskeva aloite on tulossa käsittelyyn ja kohtaa tyrmäyksen kaupunginhallituksessa. Rahaa ei ole tähän. Tässä Leif Sandin (sd) esittelytekstistä osa. (Missään ei mainita kuka on arvioinut asian noin ja kuka on päätynyt tuohon johtopäätökseen) KH :
”Arvio on, että Vaasa-lisän maksaminen ei ole se houkutin, jolla on ratkaisevaa
merkitystä Vaasaan muutolle, sen paremmin kuin Vaasasta poismuuton
vähentämiselle. Ensisijaisia keinoja Vaasan houkuttelevuuden lisäämisessä ovat
esimerkiksi asumisen eri vaihtoehdot. Asuntomessualue ja mahdollinen
rantarakentaminen tarjoavat toteutuessaan asumiselle vaihtoehtoja.”--- Tapio: Vaasa-lisän vuotuinen kustannus olisi 150 €/lapsi /kk:n tasolla pari sataa tuhatta vuodessa. Vertailun vuoksi: Asuntomessujen hallintokuluihin on tässä vaiheessa varattu 650 000 €… Asuntomessujen kokonaiskustannukset ovat useita miljoonia. Ainakin kymmenen vuotta kuitenkin niillä kustannuksilla Vaasa-lisä maksettaisiin... Olen sitä mieltä, että Vaasa-lisä olisi parempi vaihtoehto ja lisäisi Vaasan veronmaksajia enemmän kuin kertaluonteinen imagotempaus (asuntomessujen asuntoihin muuttavista yli 90%:sta on arvioni mukaan vaasalaisia). Hyvistä asunnoistahan, ei edes merenläheisistä, ole mitään pulaa Vaasassa. (Veronmaksajien kustantamille, saajilleen halvoille tonteille on aina kova kysyntä. Ne eivät suinkaan päädy muualta muuttaville.)
28.10
19.9. Ennustukseni siitä että messut eivät toteudu vuonna 2008 esitetyssä paikassa on edelleen voimassa. Siinä tapauksessa nyt kulutetut rahat menevät hukkaan.
26.7.
11.6
Jotkut olivat lehden karttaa tarkkailleet ja luulleet asian
olevan ratkaistu ja uhkan messujen yltä kadonneen. Valitettavasti asia ei ole
näin sillä julkaistu kartta on harhaanjohtava vailla todellisuuspohjaa. Perusteet 1. Asuntomessuaikataulu on liian tiukka ja on suuri vaara, että ne peruuntuvat ja rahaa valuu hukkaan 2. Kaikki mahdollinen Asuntomessuista saatava hyöty olisi yhtä hyödyllistä myös pari vuotta myöhemmin. Tällöin myös messujen onnistuminen olisi varmempaa. 3. Eduskunnan säätämälle luonnonsuojelulaille, joka siis mm. liito-oravaa tiukasti suojelee, emme Vaasassa halutessammekaan voi mitään. Kunnallinen päätöksenteko ei salli omia lakitulkintoja. Sen saimme karvaasti jo todeta Mustikkamaan kaavassa, jossa itse valtiovalta kaavasta lakiperusteisesti valitti ja näin se jää vahvistamatta. 4. Mikäli todella alamme kaavoittaa yhteisiä rantojamme - jopa suosituinta rantaraittiamme - yksityiseen asutukseen niin asia olisi syytä käsitellä edes kaupunginvaltuustossa (nythän messupäätös on tehty ainoastaaan kaupunginhallituksessa ja viime vaalikaudella. Kaupunginhallitustahan ei edes vaaleilla valita). Yhteisten rantojen yksityistämisestä pitäisi järjestää kansaäänestys - siksi tärkeästä vaasalaisesta ikimuistoisesta perusoikeudesta on kyse.
9.6
LIITO-ORAVA RAPORTTI
Peruskysymys Asuntomessuista. Mikä on messualueen tarkka aluerajaus verrattuna liito-oravaraporttiin? Kaupunginvaltuusto on pidetty tässä aivan pimennossa. Jääkö
messualue liian pieneksi jos reviiri/kulkureittialueille ei lainkaan mennä? Jos
mennään Kuparisaareen niin löytyykö sitten muutoksenhakijoita? Itse en usko
yhteensovittamisen olevan mahdollista. Siirtäisin suosiolla messut Gerbynniemelle ja vuoteen 2012.
6.6.2005
3.6.2005
13.1.2005
Suurillekaan puolueille ei laki takaa yhtään puheenjohtajan
paikkaa. Kaikki tarvitsevat vaaliliittoja. Se vaaliliitto, jossa on vähintään 26
– eli enemmistö – voi täysin laillisesti ja vapaasti valita vaikka kaikkien
elimien puheenjohtajuudet. Koska suurten puolueiden nokkamiehet himoitsevat
juuri näitä tärkeiden elinten puheenjohtajuuksia pyrkivät he nopeasti löytämään
enemmistön takaavan liiton. Avioehtoja ei näissä liitoissa yleensä tehdä vaan kyse on yhden yön suhteista. Prosessia voisi verrata juhannustansseihin. Tansseissa on kolmen ison talon komiat poijaat naisenhakureissulla. Kaksi, Hessu ja Roger, lyöttäytyy heti yhteen ja alkaa jallittaa yhdessä tyttösiä. Ensimmäisellä tanssilla löytyy pari nättiä tyttöä, jotka lähtevät varmasti jatkoillekin. Nähtyään hemaisevan, vihreään folkloremekkoon pukeutuneen nätin tytön innostuvat Hessu ja Roger ottamaan tämänkin mukaan. Folkloretyttökin kiinnostui pojista, tiesi heidät ison talon pojiksi. Tytön käydessä puuteroimassa nenäänsä varoitti tämän hyvä ystävä Rogerista ja Hessusta. Tulleessaan takaisin poikien luo vaikuttivat pojat jo vähän leuhkoilta. Puhuivat pisteliäästi tytön veljestä, joka toki oli vähän hulivilikin. Ja mihinkäs ne kolmatta tarvitsisivatkaan? Folkloretyttö epäröi seuraa. Tyttö lähti tekosyyn varjolla vähän ulos miettimään tilannetta. Kuin tilauksesta liiterin nurkalla häärää kolmas ison talon poika, Rami. Hän tarjoilee hyvää kahvilikööriä auliisti hihitteleville likoille. Kun Rami huikkaa mukaan lähtee tyttö mielellään
iloiseen seuraan. Rami osasi hoitaa puhepuolen. Tytön posket punehtuivat kun uutta mekkoa kehaistiin ja muutenkin Rami käyttäytyi herrasmiehen lailla. Mukavaa poika tuo Rami! Jatkoille lähdettiin.. Molemmat saivat mitä halusivat…vähän enemmänkin – eikä suhde jäänyt aivan siihenkään…. Kun Hessu ja Roger saivat kuulla Ramin onnistuneista
jatkoista, tulivat he tietenkin kateelliseksi. Niillä taisi olla kivempaa kuin
meillä? He hautoivat selkäsaunaa kilpakosijalleen Ramille. Tyytyivät onneksi vain Ramin komean mopon rikkomiseen. Tansseissa ei parinmuodostus ei ole kenenkään yksinoikeus. Villi sekahaku on käynnissä aina vaalien jälkeen. Suhteita voi syntyä yli perinteisten blokkirajojen –tapahtuu sitä henkilötasollakin. Asiakysymyksissä tämä on tavallista – kaupunginjohtajavaaleissakin kokoomus ja vasemmistoliitto löysivät toisensa. Vaaleissa hävisimme mutta neuvottelut johtivat tyydyttävään tulokseen. Valtuustoryhmämme kokoontui tasan yhden kerran päättämään teknisestä vaaliliitosta. Kokouksen päätös oli yksimielinen. Mitään loikkausta tai takinkääntöä ei ole tapahtunut vaikka senkin kuvan on voinut karkeloistamme saada. - Löysimme lopulta keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan, mukavan ja turvallisen uusvanhan kumppanin.
------------------------------------------ Demokratiasta. Sen on hyvä hallintomalli, toiseksi paras. Siinäkin on sudenkuoppansa vaikka pohjoismainen säännöstö yrittää niitä parhaansa mukaan poistaa. Yksinkertainen enemmistö voi halutessaan rohmuta vaikka kaikki puheenjohtajanpaikat. Näin ei sentään yleensä käy. Rumaa on se kun oma ryhmä käy omia jäseniänsä syömään: napamiehet luopuvat tahallaan neuvotteluissa sellaisista paikoista, joista tietävät oman ryhmänsä "vihamiehen" olevan kiinnostunut (ja johon tällä tiedetään olevan hyvät mahdollisuudet muuten päästä). "Ei voinut mitään, tämä oli neuvottelutulos". Onpa niinkin raadollista tapahtunut että tämä on houkuteltu ehdokkaaksi ensiksi keräämään ääniä lupaamalla tälle tietty paikka mutta sitten jätetään tämä lupaus täyttämättä kun se e.m. tavalla jää "hankkimatta". Toinen ruma temppu on puuttua toisen ryhmän sisäisiin valintoihin. Ei ole aivan harvinaista että joidenkin eri ryhmien jäsenten keskinäiset kemiat eivät synkkaa. Kun joku vihanpidossa oleva pääsee kovin määräävään asemaan voi kosto tapahtua näin: pidetään huoli että vastapuoli ei saa "vihamiehen" hamuamaa paikkaa. Joskus mennään niinkin pitkälle että tietyn paikan saamisessa tietylle ryhmälle on ehtona että tiettyä "epäsuosittua" henkilöä ei sille paikalle saa valita. ------------------------------------------------------
Tule
tukiryhmääni. Pienikin tehtävä - vaikka vaalimainoksen jako pienellekin
alueelle - auttaa. Myös rahallista vaalitukea otetaan vastaan - mutta
ILMAN VASTAPALVELUKSIA!
Lähetä viesti tästä
»
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pohjalainen (pääkirjoitus 5.8.2004) puuttui kipeään asiaan. Osaavasta
kunnallisesta työvoimasta on jo nyt kova pula. Täyttämättömiä
lääkärinvirkoja on aivan liikaa ja hoitoa saa odottaa sekä
terveyskeskuksessa että Keskussairaalassa. Miksihän? Kielipuoleen
hallitseman sairaanhoitopiirin virkoihin vaaditaan kielitodistus. Vaasassa
taas on keksitty panna myyntiin70-luvulla lääkäreille hankitut edustavat
ensiasunnot. Hakisin syitä ennemmin näistä kuin rannoillamme törröttävien
luksuskerrostalojen puutteesta. LISÄÄ RANNOISTAMME TUHAT UUTTA ASUNTOA MAHTUISI TÄNNE! (vaan tarvitaanko?) ---------------- Palvelut kuntoon ja Vaasa nousuun
(Pohjalainen 26.7.2004)
Tapion teesit 1) Lääkärinvirat ja sosiaalitoimen virat täytetään 2) Kaupunginjohtajien palkat kohtuullistetaan 3) Puistot, lähimetsät ja suojaviheralueet suojellaan vaasalaisille pysyvästi - Mustikkamaa ja Vaskiluodon metsät jätetään rauhaan! (Tropiclandian - Öljysataman välinen rekkaterminaali - Moottoritehdas -alue Merenläheisen rakentamiseen. Sinne tornitaloja vaan ja yleinen rantaraitti !) 4) Huikean kalliit ja arvokasta työaikaa vievät strategiasoosaukset lopetetaan ja keskitytään työntekoon. Kalliiden konsulttien käyttö lopetetaan! Teknisen sektorin organisaatiouudistus lopetetaan. 5) Alueellinen Kehitysyhtiö lakkautetaan ja keskitytään oikeaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa - tavoitteena naapurikuntien yhdistäminen Vaasaan. Näin ratkeaa omakotitonttipula ja Merenläheinen asuminen. 6) Talotoimen liikelaitostaminen estetään. Liikelaitosten johtokuntien yhdistäminen estetään 7) Ilman työtehtäviä (löytyy useita "hyllytettyjä"!) olevat virkamiehet työllistetään tai irtisanotaan.
JÄÄHALLI NUORISON KÄYTTÖÖN! (nyt se on 50 % tyhjän panttina - ja maksaa...) Oli mitä mieltä tahansa taitoluistelusta, koulujen liikuntatuntien luistelunopetuksesta, jääkiekosta, kaukalopallosta niin kaupungin tulisi olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen eri (ylisesti harrastettujen) liikuntalajien välillä. Nyt jäähallin käyttäjät ovat täysin eriarvoisessa asemassa kaikkiin muihin lajeihin nähden. Ja kaiken kukkuraksi jäähalli on 1/2 ajasta ilman (luit oikein - ja juuri siitä ajasta kun se on auki eli miehitettynä) tyhjänä! Mikä on syy että koululuokat ovat kokonaan lopettaneet jäähallin käytön? Aivan oikein - niillä ei ole varaa! Jäähallimaksut ovat huikeat - Suomen kalleimmat! Taitoluisteluseura (VLK) joutuu maksamaan suuruusluokkaa 40 000 €/v. JuniorSport (siis lasten-nuorten jääkiekkoseura) n 75 000 €/v ja Vaasan Sport A-jun + kilpaurheiluseura yli 100 000 €/v. Muuta lajit pääsevät lähes ilmaiseksi harrastamaan lajiaan yhteiskunnan omistamissa tiloissa... Kun kerran olemme nuorisoamme varten hienon hallin rakentaneet niin onhan meidän pidettävä käyttömaksut sellaisella tasolla että nuoriso sitä voi käyttää! Siis VAADIN, että jäähallin käyttömaksu poistetaan kokonaan alle 18-vuotiailta (kuten monessa muussa kaupungissa on tehty) ja muiltakin käyttäjiltä (esim. puulaaki, harrastekiekkojoukkueet, kaukalopallo, curling) maksut pudotetaan 30 %:iin nykyisistä.. Kun käyttöaste nousee niin itse asiassa tulojen ei tarvitse laskea paljoakaan!
KORRUPTIO ON RUMA SAMA Tavanomainen vieraanvaraisuus on hyväksyttävää. Raja kulkee siinä ehkä siinä voidaanko matka tai muu kestitys tehdä täysin avoimesti. Jos joitain salataan, alkaa epäilys... Jokaisen virkamiehen matkat olisi syytä hyväksyä joko esimiehen tai luottamuselimen. Kaupunginjohtajien matkat on syytä esim. hyväksyä kaupunginhallituksessa. Jos matka on sen luonteinen että mukana esim. vaimo niin se on syytä avoimesti perustella. Kaikista matkoista - myös vapaa-aikana tehdyistä - jolloin maksajana on joku muu kuin itse, on syytä hakea päätös luottamuselimeltä. Tällöin vastuu siitä siirtyy tälle elimelle, joka sen hyväksyy. Jos vaikka joku yritys, tavarantoimittaja tai urakoitsija, jolta kaupunki tilaa työtä tai tavaraa, tarjoaa ruskamatkan, messumatkan Keski-Eurooppaan tai muuten kestitsee joululahjoin tms. kaupungin viranhaltijaa niin epäilyshän siitä väkisin syntyy, että tapahtuuko urakoitsijan valinta sitten täysin puolueettomasti ja onko veronmaksajien etu varmasti etusijalla. Tuskin tällaista tapahtuu mutta säännöt on silti asiasta hyvä olla! Kuka on syyllinen? Jos jotain epäselvyyksiä paljastuu niin on kuulemma esiintynyt painostusta ja kiihkeitä selvityksiä siitä mistä tieto on vuotanut. Etsitään siis "syyllistä" siitä kuka on kertonut tosiasioita eteenpäin niin että asiasta on nousut jopa lehdistössä häly. Jos jotain epäasiallista on tapahtunut niin minusta on oikein, että se paljastuu. Se on sitten eri asia jos antaa väärän todistuksen ja aiheuttaa ikävää julkisuutta jollekin aihetta. Vaasan kaupungilla ei ole olemassa selkeää säännöstöä, jonka puitteissa erilaisia matkoja sellaisten tahojen kanssa tehdään, jotka ovat riippuvuussuhteessa kaupunkiin. Kun on selkeät säännöt ja niitä noudatetaan niin ikäviä vihjailuja, epäilyjä ja paljastuksia ei pitäisi enää tulla. Useat johtavat virkamiehet ja kaupunginhallituksen jäsenet kuuluvat moninaisiin yritysten ja yhteisöjen hallintoelimiin. Kun esim. maakauppoja tehdään jonkun yhtiön kanssa ja päätökseen osallistuu yhtiön osakas/hallituksen jäsen, on tällainen kytkös hyvä julkisesti tiedottaa (vaikka mitään virhettä ei tapahtuisikaan). Siksi eri kytkennät on syytä julkistaa aina vaalikauden alussa ja pitää julkisesti nähtävillä vaikka kaupungin kotisivuilla. Jos piilotettavaa ja salattavaa ei ole niin tämän ei pitäisi olla mikään ongelma. Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon niin luottamus politiikkaan vahvistuu! Jätin valtuustoaloitteen asiasta: Vaasan Kaupunginvaltuusto
6.9.2004 VALTUUSTOALOITE LÄPINÄKYVYYTTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON,
KESTITYKSEEN JA MATKUSTAMISEEN Johtavien virkamiesten ja ainakin
kaupunginhallituksen jäsenten sekä lautakuntien puheenjohtajien
sidosryhmät tulisi saattaa julkisiksi. Johtavien virkamiesten ja
kaupunginhallituksen jäsenten matkat ja muut kestitykset, joissa
maksajana on joltain osin ulkopuolinen taho, olisi päätöksenteon
läpinäkyvyyden vuoksi syytä hyväksyä luottamuselimillä tai edes tuoda
tiedoksi. On myös syytä määritellä voiko
edellä esitetyn kaltaisia matkoja tehdä ”vapaa-ajalla”. Hyvä ja läpinäkyvä järjestelmä luo luottamusta päätöksentekoon ja hallintoon ja samalla poistaa tulkinnanvaraisuudet. Esitän siis että: 1)
Kaupunginhallituksen jäsenten ja lauta/johtokuntien puheenjohtajien
ja johtavien viranhaltijoiden ( esim. kh:n
valmistelijoiden/esittelijöiden ja virastopäälliköiden) sidosryhmät
saatetaan julkisiksi (esim. hallintoelinten jäsenyydet). 2)
Johtavien virkamiesten ja kaupunginhallituksen jäsenten matkat ja
muut kestitykset, milloin maksajana on ulkopuolinen taho, päätetään
jossain elimessä ja näin tuodaan julkisiksi. 3)
Luodaan viipymättä 1) ja 2) kohtia ohjaavat säännöt, jotka hyväksyy
kaupunginvaltuusto Tapio Osala
VAASASSA ON PALJON SOPIVAMPIA ALUEITA RAKENTAMISEEN KUIN ESITETYT PUISTOMME ( Kuparisaari, Mustikkamaa, Vaskiluodon puistometsä, jotka eivät missään nimessä tule kysymykseen!)
.
KEHITYSOPTIMISTIT UHKAAVAT RAISKATA KUPARISAAREN! (14.10.2004)
14.10.2004 sain kuulla luotettavalta taholta että nyt uhataan jo
Kuparisaartakin. Metsä siis sileäksi Emäntälahden - Ahvensaaren ja
Suvilahden väliseltä alueelta - KAUPUNGIN TÄRKEIMMÄLTÄ ULKOILUREITILTÄ!
Jäähallin ympäriltä jossa liikenne on kaoottinen kerran viikossa!
Eräs ulkomainen arkkitehti lausui Vaasaan tutustuttuaan: Vain
Sidneyssä ja Vaasassa on näin kaunis rantaraitti koko maailmassa!
rantaraitilla hän tarkoitti Suvilahden ja Rantamyllyn välistä pyörä -
kävylytietä. Sen ainoa metsäinen vyöhyke kulkee Kuparisaarentietä pitkin
- juuri siis aiotun rakennusmessualeen keskellä! EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA!
Vastustan! (Tulee muuten jostain syystä mieleen Pedron laulu "Tarzan
Saimaalla")
Juhani Seppänen: Hullu työtä tekee(2004) Sunnuntaisuomalaisessa oli hengenheimolasisestani Juhani Seppäsestä mukava haastattelu 17.10.2004. Tässä linkki haastatteluun. Toinen ihailemani kirjailija on ruotsalainen Bodil Jönsson. aloitapa vaikka hänen kirjastaan "Kymmenen ajatusta ajasta" ja sitten jatkat kirjalla "Ajatusvoimaa". Älä kuitenkaan lue näitä jos pidät kaikkea maailmassasi ja elämässäsi itsestään selvyyksinä. Hämmentäviä kirjoja, jotka panevat ajattelemaan ja kyseenalaistamaan!
EU:n MYÖTÄJÄISET (Pohjalainen 1.4?.2005) Lievä enemmistö kansakunnastamme halusi mahtavan median tukemana meidät liitettävän EU:hun. Merkittävänä argumettina käytettiin ryssänpelkoa ja länsimaiseen yhteyteen kuulumisen tärkeyttä. EU toi mukanaan direktiivejä ja
eduskuntamme on siirtänyt niitä kiltisti omaankin lainsäädäntöömme.
Natura2000 ja uhanalaisten eliölajien suojelumääräykset ovat tätä perua. Lainsäädäntöämme eli eduskunnan tahtoa toteuttavat valtion piirihallintoviranomaiset, esim. Ympäräistökeskukset. Naturan toteuttamisesta ja vaikkapa lajien suojelusta on julkisuudessa syyllistetty luonnonsuojelijoita, vihreitä ja viranomaisia. Liito-oravan tiukasta, siis oman eduskuntamme asettamasta, suojelumääräyksestä on tullut jopa miehekkäiden kehitysoptimistien käyttämä luonnonsuojelijoiden pilkkakirves. Paikallistasolla on kaavoituksessa usein jätetty huomioimatta uusi lainsäädäntömme. Ongelma on minusta itse aiheutettu ja kaavoituksestamme vastaavien on syytä katsoa peiliin jos päätöksenteko viivästyy lain noudattamatta jättämisen takia. Mustikkamaan kaava ei näin vahvistune valtuuston päätöksestä huolimatta ja nyt on vaarana että suunniteltu Suvilahden – tai oikeammin - Kuparisaaren asuntomessualue putoaa myös samaan - itse kaivettuun - mutakuoppaan. Olisi ehkä harkittava yleiskaavan laatimista Vaasaankin. En tiedä muita tämän kokoisia kaupunkeja, joihin uusia kaupunginosia lätkitään maanomistuolojen perusteella, ilman yleiskakavatasoista suunnittelua. Yleiskaavoituksen yhteydessä olisi rakennettaviksi aiotuilla puistometsäalueilla hyvissä ajoin tehtävä tarvittavat selvitykset lain suojelemien eliölajien esiintymisistä. Näin sitten voi valtuuston kaavoituspäätöksetkin tulla joskus toteutetuiksi. Tapio Osala, vihr Kaupunginvaltuutettu, Vaasa RAPORTTI SUVILAHDEN
LIITO-ORAVAESIINTYMIEN 1. KARTOITUKSESTA KEVÄÄLLÄ 2005
1.Menetelmät Alue tutkittiin etsimällä alueen eri osista liito-oravan ulosteita kuusien, haapojen ja leppien alta. Lisäksi etsittiin palokärjen ja käpytikan koloja ja oravanpesiä. Taustana käytettiin alustavasti alueesta käytössä olevat taustatiedot eli Ralf Wistbackan seuranta-aineistoa sekä lähialueiden asukkaiden tietoja ja havaintoja. Kenttätyöt tehtiin 3.4., 10.4., 13.4. ja 20.4. 2005. Muutamia tarkistuksia tehtiin myöhemmin mm 5.5. Tutkimusajankohta oli hyvä sillä ulosteet olivat useimmiten hyvin näkyvissä koska kasvillisuus ei vielä peittänyt puunjuuria. 2. Tutkimusalue Tutkimusalue on noin 39 ha ja enin osa on metsäpeitteistä. Asuntoalueita on 2 ha ja jäähallialue on noin 3 ha ja jalkapallokenttä noin 1 ha. Metsästä osa on aluetta joka kelpaa vaellusreittinä ja osa on harvapuustoista syönnösaluetta. Noin 18 ha on liito-oravalle todella hyvin soveltuvaa metsää. Enin osa on nykyään kaavoissa VL-merkintä. Metsä on monikerroksista ja poikkeuksellisen suuripuista. Etenkin isot kuuset ja männyt antavat alueelle kansallispuiston metsäluonnon piirteitä ja metsä antaa alueittain hyvin luonnontilaisen vaikutelman. Ylispuina on välillä mänty ja välillä kuusi. Monet männyt ovat pitkälti yli 100 vuotta vanhoja. Tutkimusalue löytyy kartasta 1. Metsät ovat osaksi kärsineet myrskyvaurioista syksyllä 2001 etenkin jäähallin itäpuolella missä metsä ei ole sopeutunut uusien aukkojen luomiin reunavaikutuksiin. Jäähallin etelä- ja länsipuolella metsää on harvennettu hiljattain ja täällä lehtipuuosuus on vähäisin.
3. Perustietoa liito-oravasta 3. 1. Liito-oravan elinpiiri Toimivasta liito-oravan elinpiiristä pitää löytyä ruokaa, suojaa ja pesäpaikkoja. Liito-oravan ruokavalion muodostavat lehtipuiden silmut, lehdet, siemenet ja norkot sekä esimerkiksi männyn silmut ja kuusen kukinnat ja sen koostumus vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Myös siperialainen lehtikuusi on liito-oravan suosima ravintokohde. Ulostepapanoita käytetään yleisenä menetelmänä lajin esiintymisen kartoittamisessa (Mäkelä 1996). Lehtipuun osuus elinalueella on yleensä noin 27% (Hanski 1998)
Liito-oravan metsä on yleensä
monikerroksinen melko tuuhea kuusivaltainen sekametsä jossa yleensä on
pienialaisia aukeampia alueita joita tuuheammat alueet rajaa. Puuston
monimuotoisuus aikaansaa pedoilta suojaavan vaikutuksen ja tässä suhteessa
kuusi lienee tärkein. Kuusia käytetään myös talvivarastojen tekoon jolloin
eläimet asettavat norkkoja suurten kuusten tiheiden oksien päälle (Sulkava &
Sulkava1996
). Vanhaa kuusivaltaista metsää elinpiirissä on yleensä 3-4 ha. Koiraiden elinpiirit ovat suuremmat ( keskimärin n. 50 ha), mutta ne voivat koostua useammasta naaraselin-piiristä joiden väliset alueet käytetään vain kulkureitteinä. Selonen ym (2001) ovat selvittäneet liito-oravan esiintymistä suhteessa vanhan kuusivaltaisen metsälaikun kokoon kaakkoissuomessa. Tässä tutkimuksessa ei voitu esittää mitään minimialaa joka takaisi liito-oravan esiintymistä tai säilymistä. Tulokset osoittivat kuitenkin, että pienimmät asutut metsälaikut olivat suuremmat kuin keskimäärin eli Iitin seudulla yli 7,6 ha ja Anjalankosken alueella yli 10 ha. Selityksenä pidettiin, että suuremmassa laikussa liito-oravalla oli paremmat mahdollisuudet löytää elinpiirin laatuvaatimuksia täyttäviä alueita. Liito-orava pesii koloissa, pöntöissä, oravanpesissä tai rakennuksissa. Suosituin pesäpaikka etenkin talvella on luonnonoloissa käpytikankolo joka usein sijaitsee haavassa. Samoja paikkoja käytetään myös päivälepoon. Yksi eläin voi vuodessa käyttää 5-7 eri pesäpaikkaa (Hanski 1998). Liito-oravaan biologian erikoispiirre on, että alue voi olla väliaikasesti tyhjä mutta se asutetaan kuitenkin uudestaan ja jokainen lajille soveltuva alue on täten itsessään elintärkeä lajille. Tämä edellyttää tietenkin että kulkuyhteydet alueelle toimivat. Liito-orava on Suomessa uhanalainen (Vaarantunut VU).
3.2. Liito-oravan vaellusreitit Nuorten liito-oravien levittäytymistä uusille alueille on selvittänyt Selonen ja Hanski (2002). Vaellusreittien metsän laatu vaihtelee mutta kuusivaltainen metsä on suosituin. Nuoret liito-oravat pystyvät ylittämään noin 30-70 m aukkoja yhdellä liidolla sekä noin 100 m leveitä aukkoja joilla on muutama puu. Kuitenkin näköpiirissä tulee olla sopiva metsä aukon toisella puolella. Mikäli jonkun vaellusväylän toimivuutta halutaan varmistaa tulisi kuitenkin järjestää paras mahdollinen vaihtoehto eli kuusivaltainen sulkeutunut tarpeeksi leveä metsäkäytävä. 3.3. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat 3.3.1. Liito-oravan lisääntymispaikat Liito-oravan lisääntymispaikkoina on pidettävä ne paikat missä naaras: 1. Viettää aikansa valmistautuessaan lisääntymiskauteen (syöden ja eri pesäpaikkoja etsien ja käyttäen, 2. Ottaa osaa kevään kiimaleikkeihin paritteluineen 3. Hoitaa poikasiaan ja käy syömässä pitääkseen kuntoaan yllä jotta poikasille riittävä maidontuotanto on mahdollinen. 4. Paikat missä poikaset liikkuvat valmistautuessaan lähtemään vaellukselle tarpeeksi vartuttuaan. 5. Alueet jonka myötä poikaset liikkuvat uusille reviireilleen. Liito-oravan lisääntymispaikkoina on pidettävä ne paikat missä koiras: 6. Viettää aikansa valmistautuessaan lisääntymiskauteen (syöden ja eri pesäpaikkoja käyttäen etsii naaraita) 7. Ottaaa osaa kevään kiimaleikkeihin paritteluineen 8. Käy etsimässä naaraita kakkospoikueen paritteluaikana eli toukokuun jälkipuoliskolla. 9. Alueet jonka myötä koiraat liikkuvat naaraiden reviirien välillä. Jokaisen tällaisen paikan hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain § 49 mukaan kielletty. Tämä asetta alueelle missä lisääntymispaikat sijaitsevat tietynlaisia vaatimuksia: - Alueen on oltava tarpeeksi laaja ja yhtenäinen jotta: 1. Liito-oravat hyväksyvät sen asuinpaikaksi. 2. Pedot eivät pääse saalistamaan liito-oravia liian harvan tai pienialaisen tai reuna-alapainotteisen puuston johdosta. 3. Alueella olisi olla myös huonona norkkovuonna tarpeeksi ruokapuita ym liito-oravan perusvaatimuksia täyttäviä puita ja osa-alueita. 4. Alueella esiintyy uusia koloja tekeviä käpytikkoja sekä uusia pesiä tekeviä tavallisia oravia. 5. Aluetta kaventamalla ei saa altistaa puita myrskytuhoille, etenkin vanhat kuuset ovat liito-oraville tärkeitä reviiri, pesä ja ruokavarastopuita mutta samalla hyvin alttiita myrskytuhoille mikäli metsään avataan uusia tuuliaukkoja.
3.3.2. Liito-oravan levähdyspaikat Liito-oravan levähdyspaikkoina tulee pitää paikkoja missä eläimet viettävät aikansa lisääntymiskauden ulkopuolella sekä paikat missä poikaset oleskelevat juuri lähdettyään vaellukselle. Tällaisena paikkana toimii kolo, pönttö, oravanpesä, ja joskus jopa tuuhea kuusi. Poikaset käyttivät Mustasaaressa tehdyssä tutkimuksessa hyvin yleisesti oravanpesiä levähdyspaikkoina valmistautuessaan lähtöön sekä vaelluksillaan (Lampila 2000). Jokaisen tällaisen paikan hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain § 49 mukaan kielletty. Tämä asettaa alueelle missä levähdyspaikat sijaitsevat tietynlaisia vaatimuksia: - Alueen on oltava tarpeeksi laaja ja yhtenäinen jotta: 6. Liito-oravat hyväksyvät sen asuinpaikaksi 7. Pedot eivät pääse saalistamaan liito-oravia liian harvan tai pienialaisen tai reuna-alapainotteisen puuston johdosta. 8. Alueella tulisi olla myös huonona norkkovuonna tarpeeksi ruokapuita ym liito-oravan perusvaatimuksia täyttäviä puita ja osa-alueita. 9. Alueella esiintyy uusia koloja tekeviä käpytikkoja sekä uusia pesiä tekeviä tavallisia oravia. Aluetta kaventamalla ei saa altistaa puita myrskytuhoille, etenkin vanhat kuuset ovat liito-oraville tärkeitä reviiri, pesä ja ruokavarastopuita mutta samalla hyvin alttiita myrskytuhoille mikäli metsään avataan uusia tuuliaukkoja.
4.
Tulokset
Löydetyt lisääntymis- ja levähdyspaikat (kolot, pöntöt, oravanpesät) sekä ulostepapana-löytöpaikat ja niiden sijainti maastossa näkyy kartasta 2. Olen yhdistänyt alueet missä on papanalöytöjä sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja tämä alue muodostaa noin 18 ha suuren alueen jossa myös on kaksi tunnettua aluetta missä on todettu paritteluun liittyviä kiimaleikkejä. Arvioni on, että tällä rajatulla alueella esiintyy liito-oravien käyttämät lisääntymis-ja levähdyspaikat. Kyseinen alue, sekä tärkeät syönnösalueet, liikkumista mahdollistavat alueet, liikkumisreitit muille alueille ja lajille sopimattomat alueet löytyvät kartalta 3. Olen käytössä olevaan tietoon perustuen osoittanut eri naaraiden lisääntymis- ja levähdyspaikka-alueiden painopistekohdat karttaan 3. Radiotelemetriaseurantojen perusteella naaraiden elinpiirit yleensä ovat erillään toisistaan (mm Reunanen & Wistbacka julkaisematon, Hanski 2001)
4.2. Arvio alueen liito-oravakannasta Alueen liito-oravakantaa on paikallisten asukkaiden mukaan vanhaa perua eli liito-oravia on esiintynyt ainakin 1950-luvulta mutta ilmeistä on, että alueen kanta on vieläkin vanhempaa perua. Mats Finlundin mukaan liito-orava on alueella taantunut 1960-luvun tilanteeseen verrattuna. Aluetta on seurattu tutkimusmielessä alkaen 2001 ja tämän sekä asukkaiden tietojen perusteella alueen liito-oravakannasta voidaan esittää seuraavaa perustietoa: 1. Alueella esiintyy vuosittain 3-5 naarasta. 2. Naaraiden esiintymisen painopisteet nykytietämyksen mukaan ovat itäosa (itäkulmasta –eteläkulmaan). 3. Lisäksi 2 naarasreviiriä sijaitsee alueen eteläisessä osassa. 4. Tämä jakauma missä kolme naarasreviiriä on alueen itäisissä osissa vastaa melko hyvin mm alueen lehtipuusto-osuuden jakaumaa sillä itä osissa metsänreunoissa lehtipuuosuus on noin 20% ja paikoitellen on puhtaita lehtipuumetsiköitä.. 5. Lisäksi alueella esiintyy koiraita suunnilleen yhtä monta kuin koiraita (mm Wistbacka & Mäkelä julkisematon). 6. Mikäli jokaisella naaraalla on poikasia alueella voi välillisesti olla jopa 15-18 liito-oravaa. 7. Tämä tarkoittaa, että alueen jokainen tässä kartoituksessa löydetty lisääntymis- ja levähdyspaikka saattaa olla tähän aikaan käytössä. 8. Muutoinkin näitä paikkoja käytetään koska eläimillä niin kuin yllä mainittiin saattaa olla 5-8 pesäpaikkaa käytössä/vuosi.
4.3. Naaraiden elinpiirien kuvaukset Naaras-elinpiiri 1: Sijaitsee jäähallin itäpuolella ja voi arvioni mukaan ulottua Suvilahden koulun viheralueelle. Havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2003 ja myös 1990-luvulta. Alueella on vähintään 6 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja ulostepapanlöytöjen perusteella alue on liito-oravien käytössä. Kiimaleikkeihin käytetty alue on myös rajattu karttaan 2 ja rajaus perustuu Finlund (1986) artikkeliin. Alueella ylispuina ovat kuusi sekä koivu. Aluetta on jo kavennettu jäähallin laajennuksen yhteydessä. Elinpiirin painopiste on merkitty karttaan 3.
Naaras-elinpiiri 4: Tämä alue sijaitsee Heikki Kosken kesähuvilan ympärillä. Heikki Kosken havaintojen mukaan liito-oravien poikueita on todettu huvilan ullakolla kesään 2000 saakka minkä jälkeen liito-oravia ei ole seurattu. Huvilan läheisyydessä on 6 lisääntymis-levähdyspaikka sekä papanalöytöjä vuodelta 2005 joten alue on liito-oravien käytössä. Elinpiirin painopiste on merkitty karttaan 3. Naaras- elinpiiri 5: Alue sijaitsee tutkimusalueen länsiosassa ja papanoita sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löytyi pitkin rantaa ja alue ulottuu arvioni mukaan Naaras-alue 4 saakka. Papanajätöksien perusteella myös osa moottoritien eteläpuolista metsäkaistaa käytetään. Alueella on vähintään 6 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2005. Elinpiirin painopiste on merkitty karttaan 3. 4.3. Kyseisen kannan tärkeys populaatiolle Tämän alueen kanta on populaatiolle hyvin tärkeä koska se pystyy vuosittain tuottamaan poikasia. Yhtenäinen metsäalue suojasi ilmeisesti liito-oravia suurten pöllöjen saalistuksesta huonona myyrätalvena 2003-2004 ja kolme neljästä naaraasta selvisi hengissä. Täten alue pystyy täyttämään lähialueiden katovuosina syntyneet asukasvajeen. Mm Risön Natura 2000 alueella vuonna 2004 ei todettu yhtään poikuetta kun niitä myyrähuipun aikana 2002-2003 oli 2-3 kpl. Naaraiden selviytymisraja kulki melkein välittömästi tämän tutkimusalueen itäpuolella. Samaten metsäalueen Mustasaaren osuudella katosi vähintään 5 vuoden 2003 vuoden naaraista. Kuparisaaren alueella on nähty sekä huuhkajaa, että kanahaukkaa. Etenkin huuhkaja voi talvisin huomattavasti verottaa liitooravakantaa.. Arviointi ja toimenpidesuositukset Alue on hyvin tärkeä liito-oravaesiintymä joka voi tuottaa poikasia myös lähialueille. Lähtökohtana tulee olla liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittämisen ja heikentämisen välttäminen (Luonnonsuojelulaki § 49). Lisäksi tulisi huomioida Maankäyttö- ja rakennuslain 5 § 4 kohta sekä §§ 39 ja 54. Korpelaisen (2005) mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ekologisen toimivuuden säilyttäminen on pääasia. Niillä on ympärivuotinen suoja vaikka olisivatkin vaikka vain osan vuotta tai sitä harvemmin käytössä. Niihin voivat sisältyä esimerkiksi kosinta ja pariutumisalueet. Kaikkien naaraiden, sekä luonnollisesti myös niiden sisällä tai välillä liikkuvien koiraiden ja poikasten, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja niitä ympäröivien metsäalueiden säilyttäminen tarpeeksi laajoina, jotta lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei häitetä tai heikennetä, tulee arvioni mukaan toteuttaa antamalla kartassa 3 vihreällä merkitty 18 ha suuruiselle alueelle VL/S merkinnän (kartta 3). Se ei luonnonsuojelusyistä sovellu lisärakentamiseen. Alueen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen välttämiseksi vaellusmahdollisuudet tulee turvata kartan 3 osoittamissa suunnissa (A,B,C,D). Kuten yllä mainittiin naaraan elinpiirissä on yleensä 3 - 4 ha vanhaa sekametsää. Koska alueella voi esiintyä 4-5 naarasta koko kartassa 3 rajattu vihreä alue on käytössä. Koska liito-oravan elinpiiri voi olla tätä suurempi (keskiarvo 8 ha) myös vihreällä merkityn alueen reuna-alueiden lehtipuustoa tarvitaan mm syönnösalueina sekä suojaavana puustona (kartta 3 ; alueet 1,2, ja 3). Tulee muistaa että kyseessä on rajattu alue ja rakennuksille menetettyä metsäluontoa ei voida korvata. Metsänhoito ja seuranta Alueen metsänhoidolle tulisi laatia suunnitelma joka takaa ehdotetulle VL/s alueen metsien pysymisen luonnontilaisena ja monikerroksisena siten, että nykyisiä tuulivaurioita paikataan ja uusia ei synny. Myös erityisesti Ahvensaarella tulisi tihentää metsää jotta alueen metsäluonto saadaan monipuolisemmaksi . Jatkossa olisi hyvä kartoittaa liito-oravien esiintymistä jotta voidaan seurata mikäli alueen rajauksissa on onnistuttu noudattamaan luonnonsuojelulain määräyksiä. Lisäksi vaellusreiteille tulisi tehdä reittikohtaiset suunnitelmat.
Kirjallisuutta: Finlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1):28-30. Hanski Ilpo K,1998; Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13.. Suomen ympäristö 459. Korpelainen H, 2005. Esitelmä YVA-päivillä ” Luontodirektiivien erityissuojeltavat lajit, niiden selvittäminen ja huomioon ottaminen”. Lampila Satu 2000; Liito-oravan poikasdispersiosta. Pro-Gradu-tutkielma. Oulun Yliopisto. Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalysin perusteella. WWF –raportti nro 8. Reunanen p & Wistbacka R: Liito-oravan telemetria seuranta Luodossa 1998-2000. Julkaisematon aineisto. Vesa Selonen, Ilpo K. Hanski & Paul Stevens, 2001; Space use of the Siberian flying squirrel, Pteromys volans, in fragmented forest landscapes. Ecography 24: 588-600. Selonen V & Hanski I. K. 2002; Young squirrels dispersing in fragmented forests. (Käsikirjoitus Selosen väitöskirjassa) Sulkava P, & Sulkava R 1996; Liito-oravien talvivarastot. WWF – raportti nro 8. Wistbacka R & Mäkelä A: Liito-oravan seuranta Mustasaaren seuranta-alueella 1991-2004. Julkaisematon aineisto.
|