Tapio Osala Vaasan valittiin kaupunginvaltuustoon 2005-2008    ääniä: 214   kotisivu  (svenska)

Korruptiota ja paljastuksia! >>>>lue lisää

Muualta tulleet johtajat ja päättäjät rakentamassa Vaasaa muukalaisille?
Lue lisää »
PÄÄTEEMAT
Näin Vaasa kuntoon - Tapion teesit!
Rantojen rakentaminen SEIS!
Lääkäripalvelut kuntoon

Päätöksentekoon moraalia -kauhuesimerkki 

On hyvä asua vuokralla!
NUORISO
Club25 & Rock-Werstas
Jääurheilu nousuun
PARHAAT IDEAT ?

Anna minulle ideoita - ajatuksia - kysy minulta! 
Lähetä viesti tästä » 
Vähennä roskia - aloita matokomposti    
Ärsyttävä puhenlinmyynti -lopeta se täältä
Tapion suurin teko? ÖJEN!
Rantoja Ristinummelle (PÅ SVENSKA)
On hyvä asua vuokralla!
Kaupunkilegendoja
Jäähallin liito-oravat
Toriparkin totuus
xx
Upeinta Vaasassa?
Kurkishow
Visio
Vaihtoehtoista vetovoimaa
Tämän kirjan luen
Seppänen: Hullu...


NETTIPÄIVÄKIRJA

6.6.2007
TOSITARINA KOTKANPOJISTA


Samoilin Merenkurkun metsissä kevättalvella 2001. Merikotka liiteli taivaalla. Kaunis näky.

Metsä oli melko lähellä meren rantaa ja kasvoi komeita petäjiä. Metsätalous olisi varmasti ollut niistä kiinnostunut.

Mietin, että tässähän olisi sopivia pesäpuita kotkalle…sopivat pesäpuut kun ovat rajujen saaristohakkuiden vuoksi kotkille vaikeita löytää.

Selvitin kotiin päästyäni metsän omistajan ja kysyin, josko tällä olisi jotain sitä vastaan että kotkan tekopesä hänen mailleen rakennettaisiin. Selväksi kävi, että jos kotka sinne asettuisi, niin sen jälkeen ei puita enää kaadettaisi.

Metsänomistajalla ei ollut mitään sitä vastaan, luonnonystävä kun oli!

Seuraavaksi samoilija otin kokeneeseen pesärakentaja Matts ”Severi” Finnlundiin yhteyden ja ehdotin pesänrakentamista. Pääsiäiseksi sovittiinkin talkoot. Matts puuhun ja minä puun alla hanslankarina risunippuja köyden päähän sitoen. Severi veteli ne männyn latvaan kakkosnelosten varaan. Koko päivä siinä vierähti.

Kävin kesä kesän perään toiveikkaana tutkimassa pesän alustaa, mutta merkkejä pesinnästä ei löytynyt.

Keväällä 2006 alkoi tapahtua. ”Melko varmoja” pesintätouhuja havaittiin. Sitten jopa ”täysin varmoja”. Nuorenparin ensimmäinen pesintä ei tuota useinkaan tulosta, joten poikasten odotusarvo ei vielä ollut korkealla.

Ilmoitin asiasta Maailman Luonnonsäätiön (WWF) merikotkaprojektin vastaavalle, vaasalaiselle Juhani Koivusaarelle, pyytäen kunnioittaen päästä mukaan pesälle kun hän sen tutkisi.

Päivämääräksi sovittiin 9.6.2006.  Sydän pamppaillen opastin Junnun pesää kohti ja katsoin kun ”ammattilainen” muutaman sadan metrin päästä tähyili kiikarillaan pesälle.
Kaksi poikastahan siellä on, sanoi Junnu lakonisesti.

KAKSI POIKAA! Ei voi olla totta! Samoilija yritti näytellä rauhallista mutta sisällä myllersi!

Ei muuta kuin äkkiä pesälle! Pesäpuun alusmaastossa oli reippaasti valkoista… Jihuu!
Juhani puki rauhassa kiipeämistamineet päälle ja kapusi pesälle. Näin pesän alta kotkansiiven huisketta kun kotkanpoikia rengastettiin.

Junnulla oli kännykkäkamerani pesällä (ks. kuvat oikealla). Kun kuvia katseltiin Junnun palattu alas, niitä katseli varsin tyytyväiset miehet. Junnu tietysti oli tyytyväinen uuteen reviiriin ja  minä onnellinen muuten vaan. Ikionnellinen. Pientä isyyden ylpeyttä rinnassa!

PÄIVITYS 2007

Keväällä 2007 oli muutamia lupaavia havaintoja saman vaasalaispesän suuntaan haukia kiikuttavista merikotkista. Soitin Juhani Koivusaarelle, jos saan tulla taas mukaan rengastusreissulle.

Menimme 4.6.2007. Pesän alusta oli valkoisena kotkanpoikien ulosteista. Varmaan on poikaset pesässä! Junnu kiipeää puuhun, minä kerään syönnöksiä hyttysten kanssa pesän alta ja tarkkailen Junnun raskasta matkaa kohti pesää alkukesän helteessä.

Harvinainen tapaus: Junnu on viiden metrin päässä pesältä kun näen kotkan lähtevän pesästä. Junnu ei sitä näe. Junnu epäilee, että olisivatko poikaset jo lentokykyisiä. Hämmästys on suuri kun pesästä löytyy kolme poikasta. Sen on harvinaisen monta. Yleensä poikasia on 1-2.
Juhani on satoja kertoja kiivennyt rengastamaan kotkanpoikia ja viimeistään kun rengastaja alkaa kiivetä lehahtaa emo lentoon. Yleensä ei emoa näy lainkaan tai vain kaukaa kuuluu varoitushuutoa.

Junnu rengastaa kolme poikasta, mittaa siivet (22-41 cm).  Ottaa pari kuvaa kännykkäkamerallani ilokseni pojista.

Muutama kymmentä pesää on vielä junnulla jäljellä tälle kesälle...


Tapio Osala, eagleheart

P.S Vuonna 1975 ei Merenkurkussa yksikään kotkanpoika päässyt siiville – nyt niitä pääsee vuosittain kymmeniä – vuonna 2005 yli 50.

16.11.2006
 

Kari Uusikylä otti hauskasti meikäläisen esille kolumnissaan paikallislehdessä tänään 16/11-06). Kiva juttu. Niinhän se vähän on, että valtavirrasta poikkeavia toisinajattelijoita ei suvaita täälläkään, ainakaan itsenäiseen ajatteluun kykenemättömien piireissä. 

Lueskelin lehdestä, että Valkeakoskella olivat siirtäneet Asuntomessujen paikkaa (2009) luontoarvojen takia. Hm… olivat suunnitelleet sitä ensiksi rannalle. FST  teki Asuntomessuohjelman pari viikkoa sitten. Siitä minulle vahvistui käsitys, että Asuntomessut ovat Suomessa salajuoni rantojen rakentamiseksi kaupungeissa. Muuallakin on kaupunkien vielä vapaana olleet rannat pidetty yleisessä käytössä. 

Vaasassakin on kulisseissa mainittu, että tämä on vain päänavaus. Vaikka Vaasan Asuntomessut olisi jouduttu peruuttamaan, olisi kyseinen Kuparisaaren ranta rakennettu joka tapauksessa, ihan vaan piruuttaan. Niin paljon on nomenklatuurimme pannut arvovaltaansa peliin, ettei siinä veroeuroja lasketa.

 

31.5.
Vbl 30.5 "Redan på förhand hade åtminstone sdp och samlingspartiet gruppbeslut på att godkänna planerna." Muut ryhmät pakottivat kaikki ryhmänsä jäsenet olemaan asuntomessukaavasta samaa mieltä. Vihreillä ei tällaisia pakkokeinoja ole vaan kukin äänestää omantuntonsa mukaan. On mukavampi tulla itsensä kanssa toimeen kun saa olla vapaasti omaa mieltään. Syyksi Suvilahden rantarakentamiselle on ilmoitettu uusien veronmaksajien saaminen naapurikunnista. Kuten päivittäin lehdistä saame lukea (esim. Pohjalainen 31.5. s.3) niin Vaasassa lujasti uskotaan, että naapurikuntalaisista tulee pian vaasalaisia, ilman että tarvitsee muuttaa yhtään mihinkään. Nämä uudetkin vaasalaiset pääsevät siis pian ylpeillen esittelemään uuden kuntansa ihania merenrantaraitteja.  Väkiluku siis on kasvamassa ehkä jopa 100 000:een. Sellainen määrä kuntalaisia tarvitsee hyvät liikuntaraitit ja kun monet uudet vaasalaiset tulevat sisämaasta, on merenranta heillekin varmasti mieleen. Pääasiallinen syy vapaan, kaikkien käytössä olevan merenrannan uhraamiselle ja rakennusteknisesti mahdollisimman huonoon paikan valinnalta siis poistuu.

Olen itse saanut kulkea koko ikäni näitä vapaita rantoja. Minusta minun sukupolveni tulee jättää seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvät puitteet elämälle. On itsekästä ajatella vain tämän hetken mahdollista lyhytaikaista etua (parin viikon mediamylläkkä!)
(PS. Kiitos positiivisesta palautteesta! Ei tässä nyt mitään sankarillista ollut - olin vain omaa mieltäni).

 

30.5.2006

Koko ikäni Vaasassa asuneena on minulla  käsitys että ns. "hiljainen enemmistö" ainakin syntyperäisistä vaasalaisista kannattaa ikimuistoista periaatetta kaikelle kansalle vapaana olevista rannoista.

Suvilahteen asti ulottuvaa rantaraittia koko ikäni aktiivisesti käyttäneenä olen havainnut, että se lienee suosituin ulkoilureitti täällä. Olen sinne vienyt ylpeillen kaikki ulkomaan ja muutkin vieraani. Ihastus on ollut taattu.

Mikäli se katkeaisi, Vaasa menettäisi paljon. Mikäli pala rantaa näin saataisiin yksityistettyä ja pois virkistyskäytöstä, niin jatkoa varmasti seuraisi.

Vaasan Asuntomessut on puolestani OK, mutta paikka on valittava siten, että päästään rakentamaan kovalle maalle ja että varsinaiseen rantaanjää ulkoilureitti kaikille (aivan kuten Suvilahti-seurakin esitti tässä Suvilahti-tapauksessa, saamatta kuitenkaan ainoaa toivomustaan läpi).

Hyviä alueita löytyy esim. Sundomin lahden toiselta puolelta - Ulappatien louhospenkereen tuntumasta ja sitten Gerbynniemeltä.

Koska virkamiehet ovat viivytelleet pahasti messujen vesilupa-anomuksessa, ei aikataulu tule mahdollistamaan Asuntomessuja vuokeksi 2008. Ei sitten millään. Ilman minkäänlaista valitustakaan.

Vesilupa-anomus on vasta toukokuussa saatu ympäristölupavirastoon sellaiseen kuntoon, että  anomus on voitu panna  nähtäville lausuntoja varten. Sen jälkeen alkaa vasta itse luvan käsittely, joka kestää vuoden. On hyvinkin mahdollista, että lupaa ei myönnetä.

 Asemakaavan mahdollinen vahvistuminen ei riitä rakentamisen aloittamiseen ja aika tulee ajamaan näiden messujen ohitse. Kaupungin oman maanrakennusasiantuntijan ( A.Pälvimaa) mukaan olisi maansiirtotöiden tullut alkaa jo vuoden 2005 syksyllä.
 

Kyllä nämä asiat ovat tiedossa mutta nyt haetaan vahvaa "yhdessä epäonnistumisen kokemusta" ála Sepänkylän ohitustie ja syntipukkeja omalle tyrimiselle haetaan muualta.

30.11
Kh jyrkkä EI Vaasa-lisälle MUTTA

Valtuusto sanoo YES!
Valtuusto jakaantuu selvästi Pehmiksiiin ja Koviksiin. Kovikset ajavat Futuroita ja Asuntomessuja lasten, vanhusten ja sairaiden kustannuksella. Pehmikset taas satsaisivat ensisijaisesti kohtuutason sosiaali-, terveys- ja vanhussektoreille. Kuulun itse pehmiksiin.  Kovikset varaavat ensiksi rahat "poikien hankkeisiin" ja muille jää rippeet.(esim ensi vuoden Asuntomessujen toimistokulut 850 000 €). Nimenomaan tämä on poikien hanke sen 10 henkisessä toimikunnassa ei ole yhtään naista!
(Edelleenkin ennustan, ettei Asuntomessut voi onnistua tuossa aikataulussa ja nyt satsatut rahat menevät täysin harakoille)

31.10
Vaasa-lisälle Ei

Vaasa-lisä tarkoittaisi sitä, että ne vanhemmat, jotka haluavat hoitaa itse lapsensa kotona (tai omalla hoitajalla) saavat pienen osan siitä kustannuksesta, jonka hoidin järjestäminen Vaasalle maksaa.  Vaasa-lisää koskeva aloite on tulossa käsittelyyn ja kohtaa tyrmäyksen kaupunginhallituksessa. Rahaa ei ole tähän. Tässä Leif Sandin (sd) esittelytekstistä osa. (Missään ei mainita kuka on arvioinut asian noin ja kuka on päätynyt tuohon johtopäätökseen)

KH : ”Arvio on, että Vaasa-lisän maksaminen ei ole se houkutin, jolla on ratkaisevaa merkitystä Vaasaan muutolle, sen paremmin kuin Vaasasta poismuuton vähentämiselle. Ensisijaisia keinoja Vaasan houkuttelevuuden lisäämisessä ovat esimerkiksi asumisen eri vaihtoehdot. Asuntomessualue ja mahdollinen rantarakentaminen tarjoavat toteutuessaan asumiselle vaihtoehtoja.”---

-----------
”On päädytty siihen, että..,(Vaasa-lisä) ei nykytilanteessa ole taloudellisista syistä mahdollista.”

 Tapio: Vaasa-lisän vuotuinen kustannus olisi 150 €/lapsi /kk:n tasolla pari sataa tuhatta vuodessa. Vertailun vuoksi: Asuntomessujen hallintokuluihin on tässä vaiheessa varattu 650 000 €… Asuntomessujen kokonaiskustannukset ovat useita miljoonia. Ainakin kymmenen vuotta kuitenkin niillä kustannuksilla Vaasa-lisä maksettaisiin...

Olen sitä mieltä, että Vaasa-lisä olisi parempi vaihtoehto ja lisäisi Vaasan veronmaksajia enemmän kuin kertaluonteinen imagotempaus (asuntomessujen asuntoihin muuttavista yli 90%:sta on arvioni mukaan vaasalaisia). Hyvistä asunnoistahan, ei edes merenläheisistä, ole mitään pulaa Vaasassa. (Veronmaksajien kustantamille, saajilleen halvoille tonteille on aina kova kysyntä. Ne eivät suinkaan päädy muualta muuttaville.)

28.10
Hankkeet , joita ilman tulisimme hyvin toimeen:

  • Matkakeskus 3,5 m€ josta Vaasan osuus 1,75 m€

  • Asuntomessut 2 miljoonaa €
    1,35 m€ kunnallistekniikkaan ja
    hallintomenoihin 650 000 €

    Pidän Gerby-Vetokannas liikenneyhteyden parantamista (nelikaistaiseksi) näitä tärkeämpänä asiana.

    Jätin muuten valtuustoaloitteen:
    Esitän, että tutkitaan mahdollisuus tehdä omana työnä, omalla kuorma-autokalustolla rakentamiskelpoisiksi jo kaavoitetut teollisuustontit.

    Kaupungilla on omia kuorma-autoja ja esim. Suvilahden teollisuusalueella on jo 30 v. ollut kunnallistekniikka valmiina. Tonttien menekki on ollut huono sen vuoksi kun pohjat ovat huonossa kunnossa.

    Jos kaupunki haluaa uusia työpaikkoja on teollisuuden sijoittumista helpotettava.

    Jos työ tehdään omalla kalustolla ja henkilöstöllä, ei se juuri aiheuta edes kustannuksia.

19.9.
On varsin ikävää aloittaa poliittinen syksy lahjusoikeudenkäynnin varjossa. Lokakuun valtuustossa saamme me valtuutetut ensimmäistä kertaa tietää Asuntomessuista. Rahaa ollaan jälkijättöisesti kinumassa. 375 000 € TÄLLE vuodelle.  (Yhteissummaa ei paljasteta - miljoonia kuitenkin)
Olisi kyllä ollut kiva ensiksi päättää siitä haemmeko yleensäkään ko. messuja ja nähdä arvio mitä ne kaikkinensa tulevat maksamaan. Virkamiehet ja kh pitävät meitä vaaleilla valittuja kumileimasimena... kyllä me tarvittavat päätökset teemme jälkeenkinpäin...
Mitä tapahtuisi jos valtuusto nyt päättäisi että ei me mitään messuja haluta... (kaksi uutta henkilöä on jo palkattu, toimisto vuokrattu ydinkeskustasta...) .

Ennustukseni siitä että messut eivät toteudu vuonna 2008 esitetyssä paikassa on edelleen voimassa. Siinä tapauksessa nyt kulutetut rahat menevät hukkaan.

26.7.
Onpa hieman tullut lomailtua - kalastettua ahvenia, nojakkiajelua ja sellaista. Vaasalaisia.info -saitilla olen osallistunut vähän keskusteluihin -suosittelen.

Liikennekurin puuttuminen puhuttaa vaasalaisia. Vaasanpuistikolla ajellaan lujaa - suojateiden ylitys on vaarallista. Hoviskan-Kalarannan rantaraitilla Vaasanpuistikon jatkeen ylitys on hengenvaarallinen. (olen asiasta kyllä tehnyt valtuustoaloitteenkin mutta vielä ei ole mitään tapahtunut) Myös Hietasaaressa, ihan siellä saaren puisto-osassakin täytyy varoa autoja

11.6
Olin ajelemassa tänään torilla, kirppiksellä, rantaraitillamme ja siellä... Useat halusivat jutella Messuasiasta. Autoilevat  mieshenkilöt olivat yleensä rantarakentamisen kannalla, kun taas naisväki, nuoriso ja pyörällä, jalkaisin liikkuvat pitivät Kuparisaarta arvokkaampana kuin muotitaloja.

Jotkut olivat lehden karttaa tarkkailleet ja luulleet asian olevan ratkaistu ja uhkan messujen yltä kadonneen. Valitettavasti asia ei ole näin sillä julkaistu kartta on harhaanjohtava vailla todellisuuspohjaa.

Muutama olisi halunnut allekirjoittaa adressin rantojemme puolesta. Sellaista ei ole tiedossa mutta mm. Lasse Falck sen heti allekirjoittaa jos sellaista joku alkaa kerätä.

Perusteet

1. Asuntomessuaikataulu on liian tiukka ja on suuri vaara, että ne peruuntuvat ja rahaa valuu hukkaan

2. Kaikki mahdollinen Asuntomessuista saatava hyöty olisi yhtä hyödyllistä myös pari vuotta myöhemmin. Tällöin myös messujen onnistuminen olisi varmempaa.

3. Eduskunnan säätämälle luonnonsuojelulaille, joka siis mm. liito-oravaa tiukasti suojelee, emme Vaasassa halutessammekaan voi mitään. Kunnallinen päätöksenteko ei salli omia lakitulkintoja. Sen saimme karvaasti jo todeta Mustikkamaan kaavassa, jossa itse valtiovalta kaavasta lakiperusteisesti valitti ja näin se jää vahvistamatta.

4. Mikäli todella alamme kaavoittaa yhteisiä rantojamme - jopa suosituinta rantaraittiamme - yksityiseen asutukseen niin asia olisi syytä käsitellä edes kaupunginvaltuustossa (nythän messupäätös on tehty ainoastaaan  kaupunginhallituksessa ja viime vaalikaudella. Kaupunginhallitustahan ei edes vaaleilla valita).

Yhteisten rantojen yksityistämisestä pitäisi järjestää kansaäänestys - siksi tärkeästä vaasalaisesta ikimuistoisesta perusoikeudesta on kyse.


9.6
Paikallislehti julkaisi uuden messualuerajauksen. Kyselin kartan perään kaupunkisuunnitteluvirastosta mutta eivät siitä mitään tienneet. Kuka kartan on piirrättänyt? Missä ja kenen tekemä on karttaoriginaali? Myös oravanpesät olivat väärillä paikoilla lehden kartalla. Kartan mukaan asuntomessualueeseen kuuluu myös Harstadinkadun kerrostalo, Suvilahden koulu ja jalkapallokenttä! Aiotaanko ne purkaa? Hauskinta on omatekoisessa kartassa se että myös puuton Suvilahden Ostoskeskus on liito-oravien esiintymisalue!


Jos tuon jonkun keksimän kartan mukaan toimittaisiinkin niin valitusriski pienenisi ainakin viranomaistaholta olennaisesti.
Patteriniemi - Rantamylly -välisen rantaraitin "Messujen" kohdan" kohtalo edelleen minua huolestuttaa.  Rantaraitti olisi todella syytä säilyttää "rakentamattomana reservaattina" - se on Vaasan kärkiluokan vetovoimatekijä.
Miten olisi  rannansuuntainen viherkäytävä, jossa kulkisi luonnonmukainen vehreä pyörätie rantaraittina ja ilmassa liito-oravien yhdyskäytävä (eli siis puita) välillä Suvilahden rantapolku - Kuparisaaren metsä.
Suvilahden täydennysrakentaminen ja Asuntomessut sinänsä eivät ole pahasta (jos hyödyt/kustannukset ovat linjassa).
Oliko Messut "tekosyy" aloittaa jo pitkään muualla muodissa ollut rantarakentaminen? Eikö uutta ideaa löytynyt? Mitähän messut Vaasalle maksavat? Paljonko tulee asuntoneliölle kustannuksia? Suomen ennätys?

 Vaasalle  tarjottiin  asuntomessuvuodeksi myös v  2010. Kireä aikataulu saattaa kaataa koko hankkeen. Nyt messualue  on myös jäämässä  kovin pieneksi - reilun kokoisellekin messualueelle olisi löytynyt paikka Vaasasta kun ei olisi hosuttu.

LIITO-ORAVA RAPORTTI
Vaihtoehtoisia Asuntomessualueita

8.6.2005
Olin kuuntelemassa valtion viranomaisen katselmusta Kuparisaaressa. Kertoivat että kaikki maakasat ovat jätettä. Myös muutama tuhannen kuution kivikasa Appuran P-paikalla. Tulevat pyytämään Vaasan Kaupungilta kirjallista selvitystä asiasta - miten kasa sinne tuli ilman lupaa? Vaasan ympäristöseuralle annetaan mahdollisuus antaa lausunto Kaupungin selvitykseen koska olivat kivikasaa ihmetellet kirjeessään Ympäristökeskukselle.  Alkaa vähän kangerrellen tämä Asuntomessujen "esirakentaminen". Esirakentamisella jo kovasti sidotaan kaavoitusta. Kaavasta päätettäessä ollaan sidoksissa jo tehtyihin maanrakennustoimenpiteisiin. Asukastilaisuudessa luvattiin "lähteä puhtaalta pöydältä". Kiire siis alkaa rajoittaa demokraattista päätöksentekoprosessia jo nyt.
 


Peruskysymys Asuntomessuista. Mikä on messualueen tarkka aluerajaus verrattuna liito-oravaraporttiin? Kaupunginvaltuusto on pidetty tässä aivan pimennossa. Jääkö messualue liian pieneksi jos reviiri/kulkureittialueille ei lainkaan mennä? Jos mennään Kuparisaareen niin löytyykö sitten muutoksenhakijoita? Itse en usko yhteensovittamisen olevan mahdollista. Siirtäisin suosiolla messut  Gerbynniemelle ja vuoteen 2012.
 

6.6.2005
 Keskiviikkona 8.6 puuttuu valtion viranomainen (LSU) peliin tekemällä katselmuksen alueella. Ihmetellään varmaan Ahvensaaren P-paikan kivivuorta - millä luvalla se siihen ilmestyi? Onko Variskari-skandaali toistumassa? TeLa aikoo saman päivänä antaa metsänkaadolle ja maansiirrolle luvan. Katselmus on klo 10 Ahvensaaren P-paikalla. Sinne ei kukaan estä tulemasta.

3.6.2005
VAASAN ASUNTOMESSUT PERUUNTUVAT!
Faktat: Liito-oravaraportti julkistettiin 3.5 ja sen perustella ei kaavaillulle alueille ole menemistä -varsinkaan "omakotialueelle". Ei edes nykyisen kaavan Y-tontille, jossa tärkeä liito-oravan kulkureitti Suvilahteen. Vesijätöille ja vesialueelle meneminen tarvitsee Vesioikeuden kuvan ja lupakäsittely kestää 1,5 vuotta - ilman valituksia.

. Toistan ennustukseni (ks alla juttuni 13.4) ja nyt uskallan lyödä vaikka vetoa Asuntomessujen peruuntumisesta.  Liito-oravaraportti ei mahdollista yhdenkään kaavaillun omakotitalon rakentamista Kuparisaaren metsään. Juuri nämä muoti-omakodit olivat Asuntomessujen ehdoton vetonaula. Kerros- rivitalot eivät kansajoukkoja saa liikkeelle. Ollaan nyt itse Vesilain vaatimista luvista ja liito-oravasta mitä mieltä tahansa niin eduskunnan säätämiä lakeja on  noudatettava myös Vaasassa. (Tässä on turha syyllistää luonnonsuojelijoita - katseet vaan EU:iin).

Kun kovaa maatakin Vaasasta löytyy niin aika outoa alkaa möyrimään mudassa talojen rakentamisen vuoksi. Kilpajuoksuun rantojen rakentamisessa ei Vaasan pidä muutenkaan ryhtyä. Vaasan nimenomaisena kilpailuetuna on kaikkien käytössä olevat kaupunginrannat. Tätä mieltä on myös erään suuren huippuvientiyrityksemme johtaja! Nousukkaiden muotitaloja voidaan rakennella muuallekin - esim. Ristinummelle! Sinne saa myös rakennettua rantoja jos niitä halutaan.


13.4.2005

Kirjoitin jutun Asuntomessujen sijoituspaikkaa uhkaavasta luonnonilmiöstä eli liito-oravasta. "Isot pojat" naureskelevat asialle mutta Asuntomessujen aikataulu on niin kiireellinen että kaavoitusprosessi ei kärsi valitusrumbaa. Juuri liito-oravan takia oli valtiovalta pakotettu valittamaan Mustikkamaan kaavasta joka näin ei tule koskaan vahvistumaan. Oma moka kun ei Hesalainen kaavoituskonsultti ottanut lainsäädäntöämme ahneuksissaan huomioon.

Sama asia uhkaa Kuparisaaren-Ahvensaaren metsien hakkaamista, jota Asuntomessualue vaatii. Tässä eräs oikeustapaus joka tuo esiin EU:n suuressa suojeluksessa olevan pienen liito-oravan mahdin alueiden suunnittelussa. Ennustan että Länsi-Suomen Ympäristökeskus tulee niin suurelta osin rajaamaan Kuparisaaren Asuntomessualueen että koko projekti kuivuu kasaan.

Ehdotankin että samalla etsitään muita vaihtoehtoisia alueita. -esim. Ristinummen suunnalta. Siinäpä olisi haastetta tehdä 70-luvun lähiöstä uudelleen vetovoimainen kaupunginosa! Sen onnistuessa tulisi TODELLA meriittejä ja kansantaloudellista säästöä sillä Suomi on pullollaan tyhjeneviä 70-luvun betonilähiöitä.

13.1.2005
Luottamuspaikkojen jaosta. Laki ei takaa pienille valtuustoryhmille lautakuntapaikkoja. Esimerkiksi me vihreät saisimme vain kaksi lautakuntapaikkaa ilman teknisiä vaaliliittoja. 

Suurillekaan puolueille ei laki takaa yhtään puheenjohtajan paikkaa. Kaikki tarvitsevat vaaliliittoja. Se vaaliliitto, jossa on vähintään 26 – eli enemmistö – voi täysin laillisesti ja vapaasti valita vaikka kaikkien elimien puheenjohtajuudet. Koska suurten puolueiden nokkamiehet himoitsevat juuri näitä tärkeiden elinten puheenjohtajuuksia pyrkivät he nopeasti löytämään enemmistön takaavan liiton. 

Avioehtoja  ei näissä liitoissa yleensä tehdä vaan kyse on yhden yön suhteista. Prosessia voisi verrata juhannustansseihin.

 Tansseissa on kolmen ison talon komiat poijaat naisenhakureissulla. Kaksi, Hessu ja Roger, lyöttäytyy heti yhteen ja alkaa jallittaa yhdessä tyttösiä. Ensimmäisellä tanssilla löytyy pari nättiä tyttöä,  jotka lähtevät varmasti jatkoillekin.

Nähtyään hemaisevan, vihreään folkloremekkoon pukeutuneen nätin tytön innostuvat  Hessu ja Roger ottamaan tämänkin mukaan.

Folkloretyttökin kiinnostui pojista, tiesi heidät ison talon pojiksi. Tytön käydessä puuteroimassa nenäänsä varoitti tämän hyvä ystävä Rogerista ja Hessusta.

Tulleessaan takaisin poikien luo vaikuttivat pojat jo vähän leuhkoilta. Puhuivat pisteliäästi  tytön veljestä, joka toki oli vähän hulivilikin.

Ja mihinkäs ne kolmatta tarvitsisivatkaan?  Folkloretyttö epäröi seuraa. 

Tyttö lähti tekosyyn varjolla vähän ulos miettimään tilannetta. Kuin tilauksesta liiterin nurkalla häärää kolmas ison talon poika, Rami.  Hän tarjoilee hyvää kahvilikööriä auliisti hihitteleville likoille. 

Kun Rami huikkaa mukaan lähtee tyttö mielellään iloiseen seuraan. 

Rami osasi hoitaa puhepuolen.  Tytön posket punehtuivat kun uutta mekkoa kehaistiin ja muutenkin  Rami käyttäytyi herrasmiehen lailla. Mukavaa poika tuo Rami! Jatkoille lähdettiin.. Molemmat saivat mitä halusivat…vähän enemmänkin – eikä suhde jäänyt aivan siihenkään….

 Kun Hessu ja Roger saivat kuulla Ramin onnistuneista jatkoista, tulivat he tietenkin kateelliseksi. Niillä taisi olla kivempaa kuin meillä? 

He hautoivat selkäsaunaa kilpakosijalleen Ramille. Tyytyivät onneksi vain Ramin komean mopon rikkomiseen.

 Tansseissa ei  parinmuodostus ei ole kenenkään yksinoikeus. Villi sekahaku on käynnissä aina vaalien jälkeen. Suhteita voi syntyä yli perinteisten blokkirajojen –tapahtuu sitä henkilötasollakin. Asiakysymyksissä tämä on tavallista – kaupunginjohtajavaaleissakin kokoomus ja vasemmistoliitto löysivät toisensa.

 Vaaleissa hävisimme mutta neuvottelut johtivat tyydyttävään tulokseen.

 Valtuustoryhmämme kokoontui tasan yhden kerran päättämään teknisestä vaaliliitosta. Kokouksen päätös oli yksimielinen. Mitään loikkausta tai takinkääntöä ei ole tapahtunut vaikka senkin kuvan on voinut karkeloistamme saada.

 - Löysimme lopulta keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan, mukavan ja turvallisen uusvanhan kumppanin.

------------------------------------------
20.12.04
Olemme tänään saaneet lukea teknisen vaaliliiton syntymisestä demareiden, vasemmistoliiton, Pro-Vaasan ja vihreiden välille. Teknisillä vaaliliitoilla pienet ryhmät takaavat osuutensa lautakuntapaikoista. Vihreät eivät olisi kolmella valtuutetulla saaneet yksin jättäytyessään paikkoja juuri missään merkittävässä elimessä. Nyt saamme lähes kaikki toivomamme tärkeimmät paikat.

Demokratiasta. Sen on hyvä hallintomalli, toiseksi paras. Siinäkin on sudenkuoppansa vaikka pohjoismainen säännöstö yrittää niitä parhaansa mukaan poistaa. Yksinkertainen enemmistö voi halutessaan rohmuta vaikka kaikki puheenjohtajanpaikat. Näin ei sentään yleensä käy.

Rumaa on se kun oma ryhmä käy omia jäseniänsä syömään: napamiehet luopuvat tahallaan neuvotteluissa sellaisista paikoista, joista tietävät oman ryhmänsä "vihamiehen" olevan kiinnostunut (ja johon tällä tiedetään olevan hyvät mahdollisuudet  muuten päästä). "Ei voinut mitään, tämä oli neuvottelutulos". Onpa niinkin raadollista tapahtunut että tämä on houkuteltu ehdokkaaksi ensiksi keräämään ääniä lupaamalla tälle tietty paikka mutta sitten jätetään tämä lupaus täyttämättä kun se  e.m. tavalla jää "hankkimatta".

Toinen ruma temppu on puuttua toisen ryhmän sisäisiin valintoihin. Ei ole aivan  harvinaista että joidenkin eri ryhmien jäsenten keskinäiset kemiat eivät synkkaa. Kun joku vihanpidossa oleva pääsee kovin määräävään asemaan voi kosto tapahtua näin: pidetään huoli että vastapuoli ei saa "vihamiehen" hamuamaa paikkaa. Joskus mennään niinkin pitkälle että tietyn paikan saamisessa tietylle ryhmälle on ehtona että tiettyä "epäsuosittua" henkilöä ei sille paikalle saa valita.

------------------------------------------------------

 

 

 

Rantojen rakentaminen SEIS!
Vaasa on pidettävä viihtyisänä ja turvallisena nykyisille vaasalaisille. Viihtyisään kaupunkiin tulee lisää asukkaita!  700  tyhjää asuntoa on jo ja 1750 uutta mahtuu tänne!      Lue lisää »       Kuparisaari uhattuna! 
Rannat asuntojen äärelle eikä päinvastoin!
Vapaiden rantojemme on oltava kaikkien vaasalaisten ulottuvilla. Kun asuntoja on vapaana taajamissa, kuten  Kappelimäen (=ent. Ristinummi), Isolahden alueella niin tehkäämme sinne rantoja! Maauimaloita, järviä onkimiseen, souteluun, lampia ja  koirien uintipaikkoja. Lue lisää »
Lääkäripula pois!
Lääkäreitä saadaan Vaasaan jos halutaan. Kielitaitovaatimukset pois! Ensiasuntoja lääkäreille! Lue lisää »
Vaskiluodon puisto rauhoitettava!                          
Vaasan ydinkeskustassa ja Palosaarella asuvien asukkaiden ja  koululaisten tärkein puistometsä on säilytettävä. Lue lisää »

Kunnan tärkein tehtävä!

Kunnan eli Vaasan tärkein tehtävä on huolehtia VAASALAISTEN peruspalveluista. Eli sairaanhoidosta, vanhuksista, lapsien päivähoidosta, kouluista, harrastusmahdollisuuksista, turvallisuudesta, kaduista, aurauksesta... Jos asiamme on kunnossa niin siinä vetovoimaa riittää uusillekin asukkaille. Puistoja ja yhteisiä rantojamme EI TULE UHRATA muualta muuttaville!

 

Tule tukiryhmääni. Pienikin tehtävä - vaikka vaalimainoksen jako pienellekin alueelle - auttaa. Myös rahallista vaalitukea otetaan vastaan - mutta ILMAN  VASTAPALVELUKSIA! Lähetä viesti tästä » 

 

Kevennys!            Vitsi (tuhma pingviini)!

 

På svenska  Centrum  

VUONNA 2007 tuli kolmoset merikotkalle Vaasassa!
Kesän 2007 kotkanpojat Eero Murtomäen kuvaamina 31.7(copyright EM)


Tässä kuopus 4.6.2007 jolloin se rengastettiin. Alla kuva vuodelta 2006 samalta pesältä.


9.6.2006 otettu kuva uudelta kotkanpesältä; Vaasassa. Uuden pesän ensimmäinen poikanen!


Juhani Koivusaari, WWF.n Merikotka-projektin johtaja, 60-luvulta taukoamatta merikotkia ruokkinut, rengastanut ja tekopesiä rakennellut veteraani. Juhani oli iloinen voidessaan rengastaa kaksi uuden pesän poikasta. Kuvassa hän valmistautuu kiipeämään ensi kerta tälle uudelle pesälle.

 

 

Mikä mies on Tapio?

KAUPUNGINOSAT - näin kehittäisin Sinun aluettasi
Keskusta   Centrum   
Gerby-Västervik
Palosaari
Hietalahti 
Suvilahti
Ristinummi    
Mitä asioita olen kannattanut ja mitä vastustanut  -  ja miksi?
Ranta vapaaksi Gerbyläisille!
Aloitteitani 1997-2000 
Lue lisää » 
Tapion profiili
Tapion poliittinen profiili - yhteenveto vuosien hankkeista
Tapion oma luontosivu
Tapion projekti- Merenkurkun Meripäivät
Tapion projekti - rahaa Turvakodille 85000 mk 
Tapion projekti - kuvateos Vaasasta  2006 "Vaasa 400 Kuvateos"

 

 

         
Hyvä kannattaa säilyttää  -  Tapion asukaspoliittinen kannanotto

Pohjalainen (pääkirjoitus 5.8.2004) puuttui kipeään asiaan. Osaavasta kunnallisesta työvoimasta on jo nyt kova pula. Täyttämättömiä lääkärinvirkoja on aivan liikaa ja hoitoa saa odottaa sekä terveyskeskuksessa että Keskussairaalassa. Miksihän? Kielipuoleen hallitseman sairaanhoitopiirin virkoihin vaaditaan kielitodistus. Vaasassa taas on keksitty panna myyntiin70-luvulla lääkäreille hankitut edustavat ensiasunnot. Hakisin syitä ennemmin näistä kuin rannoillamme törröttävien luksuskerrostalojen puutteesta. 

Vaasan - Merellisen menestyjän - merkittävin ympäristöllinen vetovoimatekijä on vapaat rannat, puistot ja virkistysalueet. Niiden uhraaminen luksuskerrostaloille vähentäisi olennaisesti vaasalaisten elämisen laatua. 
Vapaa-ajan palvelut on Vaasassa korkealla tasolla. Kaikenlaisia asuntoja –omakotitonttejakin – on myynnissä ja vuokrattavana vapailla markkinoilla runsaasti. Asuntopula, ei edes luksusasuntojen, ei ole yrittämisen tai työvoiman saannin este. 

Vaasassa tökkii peruspalvelut. Ympäristökunnissa on perusterveydenhoitoon pääsy paljon helpompaa. Tähän olisi saatava korjaus. 
Mansikkasaaren ja Vaskiluodon puistometsän uhraukset luksusasumiseen olisi melkoinen kolaus vetovoimallemme ja nykyisten vaasalaisten viihtyisyydelle. Keskustan ja Palosaaren koululaiset, hiihtäjät, lenkkeilijät, sienestäjät ja marjanpoimijat eivät olisi iloisia metsänsä asvaltoinnista.

Mansikkasaari voisi olla Vaasan näyteikkuna yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja palosaarelaisten merellisenä virkistyskeitaana – ei suinkaan kerrostaloalueena.
Mustikkamaan ovat veronmaksajat lahjoittaneet Strömbergille laajenemisalueeksi. Koska laajenemista ei tapahtunutkaan voisi sen palauttaa takaisin niin omistaja voisi vaikka jättää sen eteläiseksi virkistysalueekseen. Metsä on upea ja siellä viihtyy myös EU:n tiukasti vaalima liito-orava. Tien toisella puolella - Melaniemessä - on runsaasti kaavoitettua, rakentamatonta tonttimaata.

Merenläheisellekin rakentamiselle toki Vaasasta löytyy mahdollisuuksia. Rantakatu 1:ssä on myynnissä ja odottamassa luksusrakentajaansa yli 100:n asunnon tontti. Rakennuslupakin on! Merenläheinen Gerbynniemi odottaa päteviä kaavapäätöksiä ja vaikkapa valtakunnallisia rakennusmessuja.

Vaasalaisen kaupunkikulttuurin ja C.A. Setterbergin asemakaavan peruspilari on kaikille vapaat rannat ja viheralueet. Näen nämä myös tärkeänä vetovoimatekijänä enkä uhrattaisi niitä kehityksen nimissä.

LISÄÄ RANNOISTAMME         TUHAT UUTTA ASUNTOA MAHTUISI TÄNNE! (vaan tarvitaanko?)

----------------

Palvelut kuntoon ja Vaasa nousuun (Pohjalainen 26.7.2004)
Kunnan perusidea ja tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja peruspalveluiden takaaminen. Vaasassa sairaanhoito ja sosiaalipalvelut ontuvat pahasti eivätkä ole ”ympäristökuntia ylivoimaisesti paremmat”. 
Vaasan eturivin päättäjät ja virkamiehet ovat huolissaan ulkokuntalaisten asuntoasioiden järjestämisestä. Viheralueet, rannat, puistot ja ulkoilualueet ollaan uhraamassa toivoessa raharikkaiden muuttoaaltoa kaupunkiimme. Samalla voidaan pyllistää nykyisille asukkaille. 
Satojen asuntojen rakentaminen Vaskiluodon arvokkaaseen liikunta- ja virkistysmetsään tyhjentäisi entisestään taajamiamme. Valtaosa tulevista asukkaista tulisi Vaasasta. Vaasan useat sadat myynnissä ja vuokralla olevat tyhjät asunnot lisääntyisivät väistämättä. Moni yksityinen vuokra-asunnon omistajakin kärsisi hintatason laskusta ja tyhjäkäytöstä – puhumattakaan yleishyödyllisten yhtiöiden tyhjäkäytön lisäyksestä ja tätä kautta vuokrien korotuspaineista. 
Itsepintaisesti uskotaan entistä suuremman asuntojen ylitarjonnan lisäävän kunnan väkilukua. perusteluja tälle olettamukselle ei ole esitetty. 
Entäpä jos väkiluku lähtisi nousuun ja tyhjät sadat asunnot täyttyisivät kun saataisiin peruspalvelut – edes alkajaisiksi lääkäripalvelut - kuntoon? Jospa nykyiset puistot ja vapaat rannat rauhoitettaisiin kaikille vaasalaisille rakentamispyrkimyksiltä? Mitä jos tekisimme toisin ja toisimmekin rannat jo olemassa olevien asuntojen ja palveluiden äärelle? 
Vaskiluodon metsä oltiin ”kehityksen” nimissä kaatamassa jo edesmenneen Ranta-Rockin leirintäalueeksi. Kansa vastusti ja metsä säästyi . Vuosien tiimellyksessä on myös muita virkistysalueitamme oltu uhraamassa muualta muuttaville veronmaksajille. Kustaanlinnan puisto rinnebungalow'eineen ja jopa Hietasaari tornitaloineen olivat taannoin eräiden valtuutettujen vetovoimaisen uudisrakentamisen kohteina. 
Ulkokuntalaisten asuinolojen järjestämisessä ei tunnu olevan väliä mihin rakennetaan, kunhan vain rakennetaan. Ovatko päättäjät sittenkään vaasalaisen asialla?
Jospa rakennettaisiinkin uimaranta, maauimala ja muuta vesistöä Vanhan Vaasan - Ristinummen alueelle. Viihtyisällä alueella on tyhjiä asuntoja valmiina sekä valmiiksi kaavoitettua rakentamatonta aluetta. Vetovoimaisuuden lisääminen siellä johtaa Vaasan väkiluvunkin kasvuun – virkistysalueita tuhoamatta.
Asuntojen ylitarjonnan seurauksista ei ole pohdintoja näkynyt eikä kuntalaisten mielipidettä virkistysalueiden uhraamisessa ole kysytty. Onko yleiskaavan tarkoitus unohtunut? Onko Vaasan maankäytön suunnittelu alistettu tilapäiselle uudisasukasprojektille? Onko valtakunnallinen rakennusliike valittu ennen osayleiskaavan muutosta? 
Vaskiluoto saattaa olla lähtölaukaus yhteisten rantojemme ja virkistysalueiden voimaperäiselle hyödyntämiselle ”kehityksen” nimissä. Suvilahden ranta on jo liipaisimella, sitten on vuorossa Mustikkamaa, Mansikkasaari ja Sundin ranta. Kustaanlinnaa ja Hietasaarta on jo aikaisemmin väläytelty. Ehkä Storbergetin metsäkin Gerby-Västervikissä soveltuisi ”täydennysrakentamiseen”? 
Pitäkäämme Vaskiluodon metsä pystyssä - kaikille, tasapuolisesti. Jarrumiehen leiman kestän paremmin kuin kaatoleiman Vaskiluodon petäjän kyljessä. - Tapio Osala

 

Tapion teesit

1)  Lääkärinvirat ja sosiaalitoimen virat täytetään

2) Kaupunginjohtajien palkat kohtuullistetaan

3) Puistot, lähimetsät ja suojaviheralueet suojellaan vaasalaisille pysyvästi - Mustikkamaa ja Vaskiluodon metsät jätetään rauhaan! (Tropiclandian - Öljysataman  välinen rekkaterminaali  - Moottoritehdas -alue  Merenläheisen rakentamiseen. Sinne tornitaloja vaan ja yleinen rantaraitti !)

4) Huikean kalliit ja arvokasta työaikaa vievät strategiasoosaukset lopetetaan ja keskitytään työntekoon. Kalliiden konsulttien käyttö lopetetaan! Teknisen sektorin organisaatiouudistus lopetetaan.

5) Alueellinen Kehitysyhtiö lakkautetaan ja keskitytään oikeaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa - tavoitteena naapurikuntien yhdistäminen Vaasaan.  Näin ratkeaa omakotitonttipula ja Merenläheinen asuminen.

6) Talotoimen liikelaitostaminen estetään. Liikelaitosten johtokuntien yhdistäminen estetään

7) Ilman työtehtäviä (löytyy useita "hyllytettyjä"!) olevat virkamiehet työllistetään tai irtisanotaan.

 

JÄÄHALLI NUORISON KÄYTTÖÖN! (nyt se on 50 % tyhjän panttina - ja maksaa...)

Oli mitä mieltä tahansa taitoluistelusta, koulujen liikuntatuntien luistelunopetuksesta, jääkiekosta, kaukalopallosta niin kaupungin tulisi olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen eri (ylisesti harrastettujen) liikuntalajien välillä. Nyt jäähallin käyttäjät ovat täysin eriarvoisessa asemassa kaikkiin muihin lajeihin nähden.

Ja kaiken kukkuraksi jäähalli on 1/2 ajasta ilman (luit oikein - ja juuri siitä ajasta kun se on auki eli miehitettynä) tyhjänä!  Mikä on syy että koululuokat ovat kokonaan lopettaneet jäähallin käytön? Aivan oikein  - niillä ei ole varaa! Jäähallimaksut ovat huikeat - Suomen kalleimmat!

Taitoluisteluseura (VLK) joutuu maksamaan suuruusluokkaa 40 000 €/v. JuniorSport (siis lasten-nuorten jääkiekkoseura) n 75 000 €/v ja Vaasan Sport A-jun + kilpaurheiluseura  yli 100 000 €/v. Muuta lajit pääsevät lähes ilmaiseksi harrastamaan lajiaan yhteiskunnan omistamissa tiloissa... Kun kerran olemme nuorisoamme varten hienon hallin rakentaneet niin onhan meidän pidettävä käyttömaksut sellaisella tasolla että nuoriso sitä voi käyttää!  Siis VAADIN, että jäähallin käyttömaksu poistetaan kokonaan alle 18-vuotiailta (kuten monessa muussa kaupungissa on tehty) ja muiltakin käyttäjiltä (esim. puulaaki, harrastekiekkojoukkueet, kaukalopallo, curling) maksut pudotetaan 30 %:iin nykyisistä.. Kun käyttöaste nousee niin itse asiassa tulojen ei tarvitse laskea paljoakaan!

 

KORRUPTIO ON RUMA SAMA

Tavanomainen vieraanvaraisuus on hyväksyttävää. Raja kulkee siinä ehkä siinä voidaanko matka tai muu kestitys tehdä täysin avoimesti. Jos joitain salataan, alkaa epäilys...  Jokaisen virkamiehen matkat olisi syytä hyväksyä joko esimiehen tai  luottamuselimen. Kaupunginjohtajien matkat on syytä esim. hyväksyä kaupunginhallituksessa.  Jos matka on sen luonteinen että mukana esim. vaimo niin se on syytä avoimesti perustella. Kaikista matkoista - myös vapaa-aikana tehdyistä -  jolloin maksajana on joku muu kuin itse, on syytä hakea päätös luottamuselimeltä. Tällöin vastuu siitä siirtyy tälle elimelle,  joka sen hyväksyy.

Jos vaikka joku yritys, tavarantoimittaja tai urakoitsija, jolta kaupunki tilaa työtä tai tavaraa, tarjoaa ruskamatkan, messumatkan Keski-Eurooppaan  tai muuten  kestitsee joululahjoin tms.  kaupungin viranhaltijaa niin epäilyshän siitä väkisin syntyy, että tapahtuuko urakoitsijan valinta sitten täysin puolueettomasti ja onko veronmaksajien etu varmasti etusijalla. Tuskin tällaista tapahtuu mutta säännöt on silti asiasta hyvä olla!

Kuka on syyllinen? Jos jotain epäselvyyksiä paljastuu niin on kuulemma  esiintynyt painostusta ja kiihkeitä selvityksiä siitä mistä tieto on vuotanut. Etsitään siis "syyllistä" siitä kuka on kertonut tosiasioita eteenpäin niin että asiasta on nousut jopa lehdistössä häly. Jos jotain epäasiallista on tapahtunut niin minusta on  oikein, että se paljastuu. Se on sitten eri asia jos antaa väärän todistuksen ja aiheuttaa ikävää julkisuutta jollekin aihetta.

Vaasan kaupungilla ei ole olemassa selkeää säännöstöä, jonka puitteissa erilaisia matkoja sellaisten tahojen kanssa tehdään,  jotka ovat riippuvuussuhteessa kaupunkiin. Kun on selkeät säännöt ja niitä noudatetaan niin ikäviä vihjailuja,  epäilyjä ja paljastuksia ei pitäisi enää tulla. 

Useat johtavat virkamiehet ja kaupunginhallituksen jäsenet kuuluvat moninaisiin yritysten ja yhteisöjen hallintoelimiin. Kun esim. maakauppoja tehdään jonkun yhtiön kanssa ja päätökseen osallistuu yhtiön osakas/hallituksen jäsen, on tällainen kytkös hyvä julkisesti tiedottaa (vaikka mitään virhettä ei tapahtuisikaan).   Siksi eri  kytkennät on syytä julkistaa aina vaalikauden alussa ja pitää julkisesti nähtävillä vaikka kaupungin kotisivuilla. Jos piilotettavaa ja salattavaa ei ole niin tämän ei pitäisi olla mikään ongelma. Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon niin luottamus politiikkaan vahvistuu!  Jätin valtuustoaloitteen asiasta:

Vaasan Kaupunginvaltuusto                                             6.9.2004 

VALTUUSTOALOITE                                         

LÄPINÄKYVYYTTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON, KESTITYKSEEN JA MATKUSTAMISEEN 

Johtavien virkamiesten ja ainakin kaupunginhallituksen jäsenten sekä lautakuntien puheenjohtajien sidosryhmät tulisi saattaa julkisiksi.  

Johtavien virkamiesten ja kaupunginhallituksen jäsenten matkat ja muut kestitykset, joissa maksajana on joltain osin ulkopuolinen taho, olisi päätöksenteon läpinäkyvyyden vuoksi syytä hyväksyä luottamuselimillä tai edes tuoda tiedoksi.  On myös syytä määritellä voiko edellä esitetyn kaltaisia matkoja tehdä ”vapaa-ajalla”.  

Hyvä ja läpinäkyvä järjestelmä luo luottamusta päätöksentekoon ja hallintoon ja samalla poistaa tulkinnanvaraisuudet. 

Esitän siis että: 

1)      Kaupunginhallituksen jäsenten ja lauta/johtokuntien puheenjohtajien ja johtavien viranhaltijoiden ( esim. kh:n valmistelijoiden/esittelijöiden ja virastopäälliköiden) sidosryhmät saatetaan julkisiksi (esim. hallintoelinten jäsenyydet). 

2)      Johtavien virkamiesten ja kaupunginhallituksen jäsenten matkat ja muut kestitykset, milloin maksajana on ulkopuolinen taho, päätetään jossain elimessä ja näin tuodaan julkisiksi. 

3)      Luodaan viipymättä 1) ja 2) kohtia ohjaavat säännöt, jotka hyväksyy kaupunginvaltuusto 

Tapio Osala

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VAASASSA ON PALJON SOPIVAMPIA ALUEITA RAKENTAMISEEN KUIN ESITETYT PUISTOMME ( Kuparisaari, Mustikkamaa, Vaskiluodon puistometsä, jotka eivät missään nimessä tule kysymykseen!)

 

Alue / kaavatilanne   Yhteensä asuntoja
Melaniemi  -  kaava valmis! Kunnallistekniikka pitkälle valmis

 

Melaniementiellä 500 asuntoa (Mustikkamaata vastapäätä!)
Huutoniemen puolella 300+100 asuntoa
 

900 asuntoa

Gerbyn niemi /kaavasta vain luonnos - muutama maapalsta ostamatta Merenläheinen! 500 asuntoa
Purola Rivi ja paritaloja 150 asuntoa
Aurinkokylä -kaava valmis! (Ristinummen pohjoisreuna) 150 asuntoa
Pappilanmäen pohjoispuoli (Pappilamäen minitonteilla 80 asuntoa) 40 (-80) asuntoa
  YHTEENSÄ 1750  asuntoa
Nämä alueet tulivat ihan pikaisella ajatustyöllä mieleen. Ei tässä ole toki kaikki. On perin outoa yhdyskuntataloudellisesti jättää Melaniemen rakentaminen kesken ja aloittaa uusi alue kunnallisteknikkoineen aivan tien toiselle puolelle!

.

 

KEHITYSOPTIMISTIT UHKAAVAT RAISKATA  KUPARISAAREN! (14.10.2004)

14.10.2004 sain kuulla luotettavalta taholta että nyt uhataan jo Kuparisaartakin. Metsä  siis sileäksi Emäntälahden - Ahvensaaren ja Suvilahden väliseltä alueelta - KAUPUNGIN TÄRKEIMMÄLTÄ ULKOILUREITILTÄ! Jäähallin ympäriltä jossa liikenne on kaoottinen kerran viikossa!  Eräs ulkomainen arkkitehti lausui  Vaasaan tutustuttuaan: Vain Sidneyssä ja Vaasassa on näin kaunis rantaraitti koko maailmassa! rantaraitilla hän tarkoitti Suvilahden ja Rantamyllyn välistä pyörä - kävylytietä. Sen ainoa metsäinen vyöhyke kulkee Kuparisaarentietä pitkin - juuri siis aiotun rakennusmessualeen keskellä! EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA! Vastustan! (Tulee muuten jostain syystä mieleen Pedron laulu "Tarzan Saimaalla")
Eikös juuri tällä alueella EU:n tiukasti suojelema tiivis liito-oravakanta? Eu:sta voidaan olla montaa mieltä mutta kyllä siitä pullasta on otettava muutakin kuin rusinat. Natura2000  ja liito-oravan suojelu on EU:n hankkeita. Niistä on turha kotimaisia voimia syytellä! (
Vaikka tietysti olen sitä mieltä että kaikilla maailman uhanalaisilla lajeilla on sama oikeus olla olemassa kuin ihmisilläkin!)

 

Juhani Seppänen: Hullu työtä tekee(2004)

Sunnuntaisuomalaisessa oli hengenheimolasisestani  Juhani Seppäsestä mukava haastattelu 17.10.2004.

Tässä linkki haastatteluun.

Toinen ihailemani kirjailija on ruotsalainen Bodil Jönsson. aloitapa vaikka hänen kirjastaan "Kymmenen ajatusta ajasta" ja sitten jatkat kirjalla "Ajatusvoimaa". Älä kuitenkaan lue näitä jos pidät kaikkea maailmassasi ja elämässäsi itsestään selvyyksinä. Hämmentäviä kirjoja, jotka panevat ajattelemaan ja kyseenalaistamaan!

 

EU:n MYÖTÄJÄISET (Pohjalainen 1.4?.2005)

 Lievä enemmistö kansakunnastamme halusi mahtavan median tukemana meidät liitettävän EU:hun.   Merkittävänä argumettina käytettiin ryssänpelkoa ja länsimaiseen yhteyteen kuulumisen tärkeyttä.

 EU toi mukanaan direktiivejä ja eduskuntamme on siirtänyt niitä kiltisti omaankin lainsäädäntöömme. Natura2000 ja uhanalaisten eliölajien suojelumääräykset ovat tätä perua. (Oheinen kuva esittää yhtä Kuparisaaren liito-oravaa,.jonka näin myös omin silmin. Niitä oli siellä PALJON ja asuttuja pesiä keskellä aiottua asuntomessualuetta. Kuva:Ville Salo )

 Lainsäädäntöämme eli eduskunnan tahtoa toteuttavat valtion piirihallintoviranomaiset, esim. Ympäräistökeskukset. Naturan toteuttamisesta ja vaikkapa lajien suojelusta on julkisuudessa syyllistetty luonnonsuojelijoita, vihreitä ja viranomaisia.

 Liito-oravan tiukasta, siis oman eduskuntamme asettamasta, suojelumääräyksestä on tullut jopa miehekkäiden kehitysoptimistien käyttämä luonnonsuojelijoiden pilkkakirves. 

Paikallistasolla on kaavoituksessa usein jätetty huomioimatta uusi lainsäädäntömme. Ongelma on minusta itse aiheutettu ja kaavoituksestamme vastaavien on syytä katsoa peiliin jos päätöksenteko viivästyy lain noudattamatta jättämisen takia. 

Mustikkamaan kaava ei näin vahvistune valtuuston päätöksestä huolimatta ja nyt on vaarana että suunniteltu Suvilahden – tai oikeammin - Kuparisaaren asuntomessualue putoaa myös samaan - itse kaivettuun - mutakuoppaan. 

Olisi ehkä harkittava yleiskaavan laatimista Vaasaankin. En tiedä muita tämän kokoisia kaupunkeja, joihin uusia kaupunginosia lätkitään maanomistuolojen perusteella, ilman yleiskakavatasoista suunnittelua. Yleiskaavoituksen yhteydessä olisi rakennettaviksi aiotuilla  puistometsäalueilla hyvissä ajoin tehtävä tarvittavat selvitykset lain suojelemien eliölajien esiintymisistä. Näin sitten voi valtuuston kaavoituspäätöksetkin tulla joskus toteutetuiksi. 

Tapio Osala, vihr

Kaupunginvaltuutettu, Vaasa


RAPORTTI SUVILAHDEN LIITO-ORAVAESIINTYMIEN  1. KARTOITUKSESTA KEVÄÄLLÄ 2005
(Karttojen alla itse raportti)
Tekijä: Ralf Wistbacka     Toimeksiantaja: Vaasan kaupunki /kaupunkisuunnittelu. 

1.Menetelmät  

Alue tutkittiin etsimällä alueen eri osista liito-oravan ulosteita kuusien, haapojen ja leppien alta. Lisäksi etsittiin palokärjen ja käpytikan koloja ja oravanpesiä. Taustana käytettiin alustavasti alueesta käytössä olevat taustatiedot eli Ralf Wistbackan seuranta-aineistoa sekä lähialueiden asukkaiden tietoja ja havaintoja.  

Kenttätyöt tehtiin 3.4., 10.4., 13.4. ja 20.4. 2005.  Muutamia tarkistuksia tehtiin myöhemmin mm 5.5. Tutkimusajankohta oli hyvä sillä ulosteet olivat useimmiten hyvin näkyvissä koska kasvillisuus ei vielä peittänyt puunjuuria.

 2. Tutkimusalue

 Tutkimusalue on noin 39 ha ja enin osa on metsäpeitteistä. Asuntoalueita on 2 ha ja jäähallialue on noin 3 ha ja jalkapallokenttä noin 1 ha. Metsästä osa on aluetta joka kelpaa vaellusreittinä ja osa on harvapuustoista syönnösaluetta. Noin 18 ha on liito-oravalle todella hyvin soveltuvaa metsää. Enin osa on nykyään kaavoissa VL-merkintä.  Metsä on monikerroksista ja poikkeuksellisen suuripuista. Etenkin isot kuuset ja männyt antavat alueelle kansallispuiston metsäluonnon piirteitä ja metsä antaa alueittain hyvin luonnontilaisen vaikutelman. Ylispuina on välillä mänty ja välillä kuusi. Monet männyt ovat pitkälti yli 100 vuotta vanhoja. Tutkimusalue löytyy kartasta 1. Metsät ovat osaksi kärsineet myrskyvaurioista syksyllä 2001 etenkin jäähallin itäpuolella missä metsä ei ole sopeutunut uusien aukkojen luomiin reunavaikutuksiin. Jäähallin etelä- ja länsipuolella metsää on harvennettu hiljattain ja täällä lehtipuuosuus on vähäisin. 

 

3.    Perustietoa liito-oravasta

 3. 1. Liito-oravan elinpiiri 

Toimivasta liito-oravan elinpiiristä pitää löytyä ruokaa, suojaa ja pesäpaikkoja. Liito-oravan ruokavalion muodostavat lehtipuiden silmut, lehdet, siemenet ja norkot sekä esimerkiksi männyn silmut ja kuusen kukinnat ja sen koostumus vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Myös siperialainen lehtikuusi on liito-oravan suosima ravintokohde. Ulostepapanoita käytetään yleisenä menetelmänä lajin esiintymisen kartoittamisessa (Mäkelä 1996). Lehtipuun osuus elinalueella on yleensä noin 27% (Hanski 1998)

 Liito-oravan metsä on yleensä monikerroksinen melko tuuhea kuusivaltainen sekametsä jossa yleensä on pienialaisia aukeampia alueita joita  tuuheammat alueet rajaa. Puuston monimuotoisuus aikaansaa pedoilta suojaavan vaikutuksen ja tässä suhteessa kuusi lienee tärkein. Kuusia käytetään myös talvivarastojen tekoon jolloin eläimet asettavat norkkoja suurten kuusten tiheiden oksien päälle (Sulkava & Sulkava1996 ).                                                                                                                           
Naaraan elinpiiri on keskimäärin 8 ha suuri ja sen sisällä on lehtipuuvaltaisia ydinalueita joita käytetään muita alueita enemmän (Selonen ym 2001).

 Vanhaa kuusivaltaista metsää elinpiirissä on yleensä  3-4 ha. Koiraiden elinpiirit ovat suuremmat ( keskimärin n. 50 ha), mutta ne voivat koostua useammasta naaraselin-piiristä joiden väliset alueet käytetään vain kulkureitteinä.

 Selonen ym (2001) ovat selvittäneet liito-oravan esiintymistä suhteessa vanhan kuusivaltaisen metsälaikun kokoon kaakkoissuomessa. Tässä tutkimuksessa ei voitu esittää mitään minimialaa joka takaisi liito-oravan esiintymistä tai säilymistä. Tulokset osoittivat kuitenkin, että pienimmät asutut metsälaikut olivat suuremmat kuin  keskimäärin eli  Iitin seudulla yli 7,6 ha  ja Anjalankosken alueella yli 10 ha. Selityksenä pidettiin, että suuremmassa laikussa liito-oravalla oli paremmat mahdollisuudet löytää elinpiirin laatuvaatimuksia täyttäviä alueita.  

Liito-orava pesii koloissa, pöntöissä, oravanpesissä tai rakennuksissa. Suosituin pesäpaikka etenkin talvella on luonnonoloissa käpytikankolo joka usein sijaitsee haavassa. Samoja paikkoja käytetään myös päivälepoon. Yksi eläin voi vuodessa käyttää 5-7 eri pesäpaikkaa (Hanski 1998).

 Liito-oravaan biologian erikoispiirre on, että alue voi olla väliaikasesti tyhjä mutta se asutetaan kuitenkin uudestaan ja jokainen lajille soveltuva alue on täten itsessään elintärkeä lajille. Tämä edellyttää tietenkin että kulkuyhteydet alueelle toimivat.

 Liito-orava on Suomessa uhanalainen (Vaarantunut VU).

 

3.2.  Liito-oravan vaellusreitit

 Nuorten liito-oravien levittäytymistä uusille alueille on selvittänyt Selonen ja Hanski (2002). Vaellusreittien metsän laatu vaihtelee mutta kuusivaltainen metsä on suosituin. Nuoret liito-oravat pystyvät ylittämään noin 30-70 m aukkoja yhdellä liidolla sekä noin 100 m leveitä aukkoja joilla on muutama puu. Kuitenkin näköpiirissä tulee olla sopiva metsä aukon toisella puolella. Mikäli jonkun vaellusväylän toimivuutta halutaan varmistaa tulisi kuitenkin järjestää paras  mahdollinen vaihtoehto eli kuusivaltainen sulkeutunut tarpeeksi leveä metsäkäytävä.  

3.3. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat 

3.3.1. Liito-oravan lisääntymispaikat 

Liito-oravan lisääntymispaikkoina on pidettävä ne paikat missä naaras:

1.      Viettää aikansa valmistautuessaan lisääntymiskauteen (syöden ja eri pesäpaikkoja etsien ja käyttäen,

2.      Ottaa osaa kevään kiimaleikkeihin paritteluineen

3.      Hoitaa poikasiaan ja käy syömässä pitääkseen kuntoaan yllä jotta poikasille riittävä maidontuotanto on mahdollinen.

4.      Paikat missä poikaset liikkuvat valmistautuessaan lähtemään vaellukselle tarpeeksi vartuttuaan.

5.      Alueet jonka myötä poikaset liikkuvat uusille reviireilleen. 

Liito-oravan lisääntymispaikkoina on pidettävä ne paikat missä koiras

6.      Viettää aikansa valmistautuessaan lisääntymiskauteen (syöden ja eri pesäpaikkoja käyttäen etsii naaraita)

7.      Ottaaa osaa kevään kiimaleikkeihin paritteluineen

8.      Käy etsimässä naaraita kakkospoikueen paritteluaikana eli toukokuun jälkipuoliskolla.

9.      Alueet jonka myötä koiraat  liikkuvat naaraiden reviirien välillä. 

Jokaisen tällaisen paikan hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain § 49  mukaan kielletty.

Tämä asetta alueelle missä lisääntymispaikat sijaitsevat tietynlaisia vaatimuksia: 

-         Alueen on oltava tarpeeksi laaja ja yhtenäinen  jotta: 

1.        Liito-oravat hyväksyvät sen asuinpaikaksi.

2.      Pedot eivät pääse saalistamaan liito-oravia liian harvan tai pienialaisen tai reuna-alapainotteisen puuston johdosta.

3.      Alueella olisi olla myös huonona norkkovuonna tarpeeksi ruokapuita ym liito-oravan perusvaatimuksia täyttäviä puita ja osa-alueita.

4.      Alueella esiintyy uusia koloja tekeviä käpytikkoja sekä uusia pesiä tekeviä tavallisia oravia.

5.      Aluetta kaventamalla ei saa altistaa puita myrskytuhoille, etenkin vanhat kuuset ovat liito-oraville tärkeitä reviiri, pesä ja ruokavarastopuita mutta samalla hyvin alttiita myrskytuhoille mikäli metsään avataan uusia tuuliaukkoja. 

 

3.3.2. Liito-oravan levähdyspaikat

 Liito-oravan levähdyspaikkoina tulee pitää paikkoja missä eläimet viettävät aikansa lisääntymiskauden ulkopuolella sekä paikat missä poikaset oleskelevat juuri lähdettyään vaellukselle.  

Tällaisena paikkana toimii kolo, pönttö,  oravanpesä, ja joskus jopa tuuhea kuusi. Poikaset käyttivät Mustasaaressa tehdyssä tutkimuksessa hyvin yleisesti oravanpesiä levähdyspaikkoina valmistautuessaan lähtöön sekä vaelluksillaan (Lampila 2000). 

 Jokaisen tällaisen paikan hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain § 49  mukaan kielletty.

 Tämä asettaa alueelle missä levähdyspaikat sijaitsevat tietynlaisia vaatimuksia:

 -         Alueen on oltava tarpeeksi laaja ja yhtenäinen  jotta:

 6.        Liito-oravat hyväksyvät sen  asuinpaikaksi

7.      Pedot eivät pääse saalistamaan liito-oravia liian harvan tai pienialaisen tai reuna-alapainotteisen puuston johdosta.

8.      Alueella tulisi olla myös huonona norkkovuonna tarpeeksi ruokapuita ym liito-oravan perusvaatimuksia täyttäviä puita ja osa-alueita.

9.      Alueella esiintyy uusia koloja tekeviä käpytikkoja sekä uusia pesiä tekeviä tavallisia oravia. Aluetta kaventamalla ei saa altistaa puita myrskytuhoille, etenkin vanhat kuuset ovat liito-oraville tärkeitä reviiri, pesä ja ruokavarastopuita mutta samalla hyvin alttiita myrskytuhoille mikäli metsään avataan uusia tuuliaukkoja. 

 

4.    Tulokset
4.1.                              Kartoitus

 

Löydetyt lisääntymis- ja levähdyspaikat (kolot, pöntöt, oravanpesät)  sekä ulostepapana-löytöpaikat ja niiden sijainti maastossa näkyy kartasta 2.  Olen yhdistänyt alueet missä on papanalöytöjä sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja tämä alue muodostaa noin 18 ha suuren alueen jossa myös on kaksi tunnettua aluetta missä on todettu paritteluun liittyviä kiimaleikkejä. Arvioni on, että tällä rajatulla alueella esiintyy liito-oravien käyttämät lisääntymis-ja levähdyspaikat. Kyseinen alue, sekä tärkeät syönnösalueet, liikkumista mahdollistavat alueet, liikkumisreitit muille alueille ja lajille sopimattomat alueet löytyvät kartalta 3.

 Olen käytössä olevaan tietoon perustuen osoittanut eri naaraiden lisääntymis- ja levähdyspaikka-alueiden painopistekohdat  karttaan 3. Radiotelemetriaseurantojen  perusteella naaraiden elinpiirit yleensä ovat erillään toisistaan (mm Reunanen & Wistbacka julkaisematon, Hanski 2001)

 

4.2. Arvio alueen liito-oravakannasta 

Alueen liito-oravakantaa on paikallisten asukkaiden mukaan vanhaa perua eli liito-oravia on esiintynyt ainakin 1950-luvulta mutta ilmeistä on, että alueen kanta on vieläkin vanhempaa perua.  Mats Finlundin mukaan liito-orava on alueella taantunut 1960-luvun tilanteeseen verrattuna. 

Aluetta on seurattu tutkimusmielessä alkaen 2001 ja tämän sekä asukkaiden tietojen perusteella alueen liito-oravakannasta voidaan esittää seuraavaa perustietoa: 

1.      Alueella esiintyy vuosittain 3-5 naarasta.

2.      Naaraiden esiintymisen painopisteet nykytietämyksen mukaan ovat  itäosa (itäkulmasta –eteläkulmaan).

3.      Lisäksi 2 naarasreviiriä sijaitsee alueen eteläisessä osassa.

4.      Tämä jakauma missä kolme naarasreviiriä on alueen itäisissä osissa vastaa melko hyvin mm alueen lehtipuusto-osuuden jakaumaa sillä itä osissa metsänreunoissa lehtipuuosuus on noin 20% ja paikoitellen on puhtaita lehtipuumetsiköitä..

5.      Lisäksi alueella esiintyy koiraita suunnilleen yhtä monta kuin koiraita (mm Wistbacka & Mäkelä julkisematon).

6.      Mikäli jokaisella naaraalla on poikasia alueella voi välillisesti olla jopa  15-18 liito-oravaa.

7.      Tämä tarkoittaa, että alueen jokainen tässä kartoituksessa löydetty lisääntymis- ja levähdyspaikka saattaa olla tähän aikaan käytössä.

8.      Muutoinkin näitä paikkoja käytetään koska eläimillä niin kuin yllä mainittiin saattaa olla   5-8 pesäpaikkaa käytössä/vuosi.

  

4.3. Naaraiden elinpiirien kuvaukset 

Naaras-elinpiiri 1: Sijaitsee jäähallin itäpuolella ja voi arvioni mukaan ulottua Suvilahden koulun viheralueelle. Havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2003 ja myös 1990-luvulta. Alueella on vähintään 6 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja ulostepapanlöytöjen perusteella alue on liito-oravien käytössä.  Kiimaleikkeihin käytetty alue on myös rajattu karttaan 2 ja rajaus perustuu Finlund (1986) artikkeliin. Alueella ylispuina ovat kuusi sekä koivu. Aluetta on jo kavennettu jäähallin laajennuksen yhteydessä. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3.

                                                               
Naaras -elinpiiri 2: Sijaitsee jäähallin itä-kaakkoispuolella. Havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2004. Alueella on ainakin 8 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja ulostepapanlöytöjen perusteella alue on liito-oravien käytössä. Alueella ylispuuna  on mänty sekä kuusi. Kaakkoisosassa lehtipuun osuus merkittävä. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3.                                   

                                                                                                                                                                                   
Naaras-elinpiiri 3:
Alueelta on poikuehavaintoja vuosilta 2003-2004. Arvioni mukaan alue ulottuu osaksi myös Ahvensaaren pohjoisosiin ja Ahvensaaren syönnösalue voi olla tämän naaraan käytössä. Alueella on 15 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Ulostepapanahavaintojen mukaan alue on liito-oravien käytössä. Tällä alueella havaittiin myös 3 liito-oravan kiimaleikkiä maaliskuussa 2005. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3. 

Naaras-elinpiiri 4: Tämä alue sijaitsee Heikki Kosken kesähuvilan ympärillä. Heikki Kosken havaintojen mukaan liito-oravien poikueita on todettu huvilan ullakolla kesään 2000 saakka minkä jälkeen liito-oravia ei ole seurattu. Huvilan läheisyydessä on 6 lisääntymis-levähdyspaikka sekä papanalöytöjä vuodelta 2005 joten alue on liito-oravien käytössä. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3.  

Naaras- elinpiiri 5: Alue sijaitsee tutkimusalueen länsiosassa ja papanoita sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löytyi pitkin rantaa ja alue ulottuu arvioni mukaan Naaras-alue 4 saakka. Papanajätöksien perusteella myös osa moottoritien eteläpuolista metsäkaistaa käytetään. Alueella on vähintään 6 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2005. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3. 

 4.3. Kyseisen kannan tärkeys populaatiolle 

Tämän alueen kanta on populaatiolle hyvin tärkeä koska se pystyy vuosittain tuottamaan poikasia.   Yhtenäinen metsäalue suojasi ilmeisesti liito-oravia suurten pöllöjen saalistuksesta huonona myyrätalvena 2003-2004 ja kolme neljästä naaraasta selvisi hengissä. Täten alue pystyy täyttämään lähialueiden katovuosina syntyneet asukasvajeen.  Mm Risön Natura 2000 alueella vuonna 2004 ei todettu yhtään poikuetta kun niitä myyrähuipun aikana 2002-2003 oli 2-3 kpl. Naaraiden selviytymisraja kulki melkein välittömästi tämän tutkimusalueen itäpuolella. Samaten metsäalueen Mustasaaren osuudella katosi vähintään 5 vuoden 2003 vuoden naaraista. Kuparisaaren alueella on nähty sekä huuhkajaa, että kanahaukkaa. Etenkin huuhkaja voi talvisin huomattavasti verottaa liitooravakantaa..                                                                                                                                                                                                                                

Arviointi ja toimenpidesuositukset

 Alue on hyvin tärkeä liito-oravaesiintymä joka voi tuottaa poikasia myös lähialueille. Lähtökohtana tulee olla liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittämisen ja heikentämisen välttäminen (Luonnonsuojelulaki § 49). Lisäksi tulisi huomioida Maankäyttö- ja rakennuslain 5 § 4 kohta sekä §§ 39 ja 54.

 Korpelaisen (2005) mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ekologisen toimivuuden säilyttäminen on pääasia.  Niillä on ympärivuotinen suoja vaikka olisivatkin vaikka vain osan vuotta tai sitä harvemmin käytössä. Niihin voivat sisältyä esimerkiksi kosinta ja pariutumisalueet.

 Kaikkien naaraiden, sekä luonnollisesti myös niiden sisällä tai välillä liikkuvien koiraiden ja poikasten, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja niitä ympäröivien  metsäalueiden säilyttäminen tarpeeksi laajoina, jotta lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei häitetä tai heikennetä, tulee arvioni mukaan toteuttaa antamalla  kartassa 3 vihreällä merkitty 18 ha suuruiselle alueelle VL/S merkinnän (kartta 3). Se ei luonnonsuojelusyistä  sovellu lisärakentamiseen. Alueen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen välttämiseksi vaellusmahdollisuudet tulee turvata kartan 3 osoittamissa suunnissa (A,B,C,D).

 Kuten yllä mainittiin naaraan elinpiirissä on yleensä 3 - 4 ha vanhaa sekametsää. Koska alueella voi esiintyä 4-5 naarasta  koko kartassa 3 rajattu vihreä alue on käytössä. Koska liito-oravan elinpiiri voi olla tätä suurempi (keskiarvo 8 ha) myös vihreällä merkityn alueen reuna-alueiden lehtipuustoa tarvitaan mm syönnösalueina sekä suojaavana puustona (kartta 3 ; alueet 1,2, ja 3). Tulee muistaa että kyseessä on rajattu alue ja rakennuksille menetettyä metsäluontoa ei voida korvata.   

                                                                                                                                                                               Metsänhoito ja seuranta

 Alueen metsänhoidolle tulisi laatia suunnitelma joka takaa ehdotetulle VL/s alueen metsien pysymisen luonnontilaisena ja monikerroksisena siten, että nykyisiä tuulivaurioita paikataan ja uusia  ei synny. Myös erityisesti Ahvensaarella tulisi tihentää metsää jotta alueen metsäluonto saadaan monipuolisemmaksi . Jatkossa olisi hyvä kartoittaa liito-oravien esiintymistä jotta voidaan seurata mikäli alueen rajauksissa on onnistuttu noudattamaan luonnonsuojelulain määräyksiä. Lisäksi vaellusreiteille tulisi tehdä reittikohtaiset suunnitelmat.

 

Kirjallisuutta:

Finlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan  kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1):28-30.

Hanski Ilpo K,1998;  Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46.

Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13.. Suomen ympäristö 459.

Korpelainen H, 2005. Esitelmä YVA-päivillä ” Luontodirektiivien erityissuojeltavat lajit, niiden selvittäminen ja huomioon ottaminen”.

Lampila Satu 2000; Liito-oravan poikasdispersiosta. Pro-Gradu-tutkielma. Oulun Yliopisto. 

Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalysin perusteella. WWF –raportti nro 8.

Reunanen p & Wistbacka R: Liito-oravan telemetria seuranta Luodossa 1998-2000. Julkaisematon aineisto.

 Vesa Selonen, Ilpo K. Hanski & Paul Stevens, 2001; Space use of the Siberian flying squirrel, Pteromys volans, in fragmented forest landscapes. Ecography 24: 588-600.

 Selonen V & Hanski I. K. 2002; Young squirrels dispersing in fragmented forests. (Käsikirjoitus Selosen väitöskirjassa)

Sulkava P, & Sulkava R 1996; Liito-oravien talvivarastot. WWF – raportti nro 8. 

Wistbacka R & Mäkelä A: Liito-oravan seuranta Mustasaaren seuranta-alueella 1991-2004. Julkaisematon aineisto.