Öjen aloitti kohoamisen merestä 700 vuotta sitten - kohoaminen jatkuu! Muokattu: 08.01.2007
Natura-alue Vaasa, Sundom
![]() Haukia oli runsaasti ainakin ensimmäisessä lammessa Öjenin tieltä molskimassa 2.5.2003. Muita kaloja ei näkynyt...14.5 kutu jatkui ja muita kaloja ei näkynyt kuin isoja haukia |
Aloitussivulle Johtaja Pertti Sevolan tervehdys Öjenin luontopolun avajaisissa 8.10.2005:Öjen - monipuolinen luonnonalue lähellä kaupunkiaÖjenin metsän suojelukokonaisuuden toteuttaminen tapahtui hyvin ripeästi yhteistyössä Vaasan kaupungin ja muiden maanomistajien kanssa. Samoihin aikoihin, kun alue oli liitetty Natura-2000 ohjelmaan vapautui maaherran talo Vaasassa. Kaupunki sai vaihdossa maaherran talon, merkittävän summan rahaa ja maa-alueita Öjbergin virkistysalueen läheltä. Kokonaisuuden toteuttaminen kerralla oli mahdollista senkin takia, että kaupungin maaomistukset oli uusjaossa keskitetty Öjenin metsäalueelle. Öjenin metsä on maamme oloissa ainutlaatuinen
luonnonsuojelualue erityisesti sen sijaintinsa takia. Kaupunkikeskustan
läheisyydessä on lähes 300 hehtaarin erämainen
metsäalue. Öjenin alu on myös luonnoltaan monipuolinen
vanhojen metsien alue, jossa metsätyypit vaihtelevat karuista
kalliometsistä rantalehtoihin ja reheviin kuusikoihin. Kosteikot
ja pienvesistöt lisäävät alueen monimuotoisuutta. Öjenin metsä on hyvä esimerkki luonnonsuojelualueiden monikäytöstä. Valtion on rakentanut infrastruktuuria, toteuttanut suojeluohjelman mukaisen alueen ja rakentanut palveluvarustuksen, joka on kaikkien kansalaisten käytössä. Alueen sijainti lähellä keskustaa laajentaa käyttömahdollisuuksia ajallisesti ja käyttäjäryhmittäin. Öjenin metsä sopii niin kiireiselle pikavierailijalle kuin luonnonrauhassa pitempään viihtyvälle. Sen peikkometsä kiehtoo niin pientä kulkijaa kuin kokenutta luontoharrastajaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen puolesta kiitän kaikkia Öjenin metsän suojelun ja nyt avattavan luontopolun toteuttamisessa mukana olleita hyvästä yhteistyöstä. Uskon, että alueella tulee olemaan monia kiitollisia käyttäjiä ja, että sen palveluvarustus kehittyy edelleen tulevaisuudessa. Metsähallituksen luontoon.fi kotisivuilla: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=7523 on seuraava juttu Öjenin historiasta
Öjenin historiaKalastusalueesta metsästysmaaksiAjanlaskumme alussa Öjen oli vain noin 2 km pitkä saari, jota ympäröivät pienet luodot ja karikot. Ihmiset kävivät alueella vain metsästämässä hylkeitä. Noin vuonna 1000 saari kasvoi mantereeseen kiinni. Vasta noin 1400-luvun alussa alkoi vakituisesti asuvaa väestöä oleskella Öjenin lähistöllä. Kalastus oli Öjeniä ympäröivissä kylissä tärkeä elinkeino hylkeenpyynnin lisäksi. Lahna, hauki, ahven ja silakka olivat tavallisimpia saaliita. Kuivatulla tai suolatulla kalalla maksettiin verot kirkolle ja myöhemmin myös valtiolle. Öjen on aina ollut viljelymaaksi sopimatonta kivisen maaperänsä vuoksi. Öjenin suoalueilta ja rantaniityiltä on kerätty ruohoa, kaislaa ja saraa ja sekä erityisiltä lehdesniityiltä myös puiden lehtiä talvirehuksi eläimille. Koska alueen etäisyys ympäröiviin kyliin ei ollut pitkä, olivat kuljetusmatkat lyhyet ja useimmiten rehu vietiin veneellä kotipihalle. Metsää käytettiin myös polttopuun ja rakennuspuun hankkimiseen. Lisäksi metsästettiin kotitarpeiksi jänistä, kettua, metsälintuja ja oravaa. Karjan metsälaidunnus oli ennen yleistäTakamailla sijanneet karjamajat olivat 1800-luvun loppupuolelta aina toiseen maailmaan sotaan saakka yleisiä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Karjamajat olivat pieniä vajoja, jotka sijaitsivat metsässä, lähellä karjan kesälaitumia. Myös Öjenissä on ollut karjamajoja, joissa Yttersundomin kyläläiset ovat pitäneet lehmiään. Iltaisin, kun piiat olivat tehneet päivän työnsä kotitilallaan, jatkoivat he matkaansa karjamajoille. Majalle tullessaan, he kutsuivat karjan kokoon ja lypsivät lehmät. Maito säilytettiin yön yli kellarissa, jonne oli kerätty keväällä jäälohkareita. Jäälohkareet olivat pakattu sahajauhoihin, jotta ne säilyisivät jäisinä koko kesän. Piiat nukkuivat karjamajoissa, ja aikaisin aamulla he kantoivat painavat maitokannut tilalle. Maito saatettiin myös viedä kaupunkiin myytäväksi. KompassiruusutÖjenin korkeimmassa pisteessä, Kompassbergetin avokalliolla, on kaksi kompassiruusua. Ne ovat kivistä rakennettuja muodostelmia, jotka neljällä tai kahdeksalla varrellaan näyttävät ilmansuunnat. Kompassiruusut ovat Pohjanmaan Museon tutkimuksien mukaan nuoremmalta rautakaudelta (v. 500 - 1000). Rakentajina ovat olleet ehkä kalastajat, jotka odottelivat purjehdussään paranemista tai kyläläiset, jotka odottelivat kotiin tulevia kalastajia tai hylkeensaalistajia. Uusjaon hidas käsittely säilytti vanhan metsän ÖjenissäÖjenin alueen uusjako, joka aloitettiin 1950-luvun lopussa, eteni hitaasti. Metsänomistajat eivät tänä aikana hakanneet alueelta metsää, odottaessaan metsäpalstojen vaihtoja. Samanaikaisesti Vaasan kaupunki hankki kaikki myyntiin tulleet palstat itselleen ja omisti lopulta lähes koko Öjenin metsän. Keväällä 1993 aikoi Vaasan kaupungin metsäosasto tehdä alueella noin 10 hehtaarin avohakkuun. Kartoitusten yhteydessä todettiin, että alue on hyvin monimuotoinen ja että siellä esiintyy monia vanhojen metsien tunnuslajeja. Hakkuut lopetettiin ja Öjenin metsä liitettiin tämän jälkeen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. ------- Vaasasta Sundomin suuntaan (Vaskiluodon läpi). Kun siltapenger on ylitetty niin oikealla puolella on n 3-400 m:n päässä P-alue ja Infotaulu. Infotaulun editse lähtee Öjenintie. Sitä pitkin n 300 m - ruma lumenkaatopaikka ohittaen. Heti lumenkaatopaikan jälkeen lähtee vasemmalla luontopolku. Silta ojan yli ja kyltti ja taulu, jossa karttakin polusta. Parissa polun risteyksessä pitää olla vähän tarkkana, niistä on viitoitetut reitit tielle. Kun kiertää luontopolun myötäpäivään ja aina risteyksissä kääntyy oikealle niin tulee automaattisesti lähtöpaikkaan (siis ensimmäisessä liitytmäpolun ja varsinaisen luontopolun risteyksestä lähdetään vasemmalle...sitten aina oikealle kunnes ollaan lähtöristeyksessä).Punaiset paperiviitoitukset (suunnitelmissa on oikein puiset viittatolpat) kyllä näkyvät eikä eksymisen vaaraa ole. Polun pituus on 4 km ja sen kiertäminen kestää n 2-3 tuntia jos aikoo Pohjanmaan ainoata kunnon metsääkin vähän ihailla.
|