Vaasan kaupungin rantoja (esim. Hietalahden lumenkaatopaikka) on paikoitellen pidetty lähinnä kaatopaikkoina. Jokaisessa kaupunginosassa on ns. "täyttöalue", johonka kipataan kaupunginosan ylijäämämaat, kuten Gerbyn rapatunturi, Pukinmäen laiton täyttömäki.

Maalta tulleet eivät osaa arvostaa merta ja sen rantoja, jotka taas vaasalaiselle, ainakin minulle, on tärkein elementti kaupungissamme.

Vaasan rannat ovat kaupungin perustamisesta ja asemaakaavan ( Setterberg) laadinnasta lähtien olleet kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Koko maailmassakin ainutlaatuinen rantaraitti Suvilahdesta "Myllylle" asti on oiva esimerkki tästä. Tämä reitti onkin vuoden ympäri tosi ahkerassa käytössä. Suvilahdesta asti reittiä käytetään myös työmatkoihin keskustaan ja Palosaarelle.

Kun kaupunki kasvaa ja laajenee on vapaiden rantojen periaatetta noudatettavan myös uusilla asutusalueilla kuten Isolahdessa, Gerbyssä ja Västervikissä. On tietenkin varsin ikävää, jos sattuu omistamaan omarantaisen huvilan tuolla alueella ja sitten herää vaatimus esimerkiksi kevyen liikenteen väylän tai viheralueen tarpeesta "omassa" rannassa.

Gerbyssä asuu yli 5000 asukasta, joille on luvattu pääsy rantaan. Osa itsekkäistä rantatonttien omistajista on onnistunut viivyttämään rannan kaavoitusta useita vuosia. Sivistyneempi osa tontinomistajista kyllä ymmärtää yhteiskunnan tarpeet ja olisi valmis "vaihtokauppaan", jolla kesäasunnot kaavoitettaisiin omakotitaloiksi ja samalla annettaisiin hieman lisää rakennusoikeutta ikään kuin "kipurahoiksi" rannan käytöstä yleiseen tarkoitukseen.

Maankohoaminenhan on jo etäännyttänyt vanhat huvilat vesirajasta ja rantaan tuleva kävely/pyörätie ei haittaisi oikein asennoituvaa ranta-asukasta.

Gerbynniemi nyt uhattuna

Gerbynniemeä ei ole päästy kaavoittamaan koska kaupunki ei ole saanut hankittua maita itselleen.

(Yleensähän kaupunki ensiksi hankkii maat itselleen ja kaavoittaa vasta sitten; näin ei tule riitaa maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta).

Gerbynniemelle on jonkin verran rakennettu poikkeusluvilla mutta pääsääntöisesti ei rantaan. Nyt on kuitenkin vireillä useampi poikkeuslupahakemus juuri rantaan! Mikäli poikkeusluvan saisi omakotitalolle rantaan niin tekisihän siinä rakentaja nätin tilin. Gerbynniemen rantoja ei voi tietenkään sallia omakotirakentamiseen, sillä alueelle mahtuu kokonainen kaupunginosa ja kaikillehan on taattava vapaa pääsy rantaan merikaupunki Vaasassa.

Syntyperäisille vaasalaisille tämä Setterbergin periaate on itsestäänselvyys mutta muualta muuttaneille tämä tuntuu vieraalta. Onhan maalla totuttu Kyrönjoen rantaan rakentamaan ja sitähän pidetään kunkin omana asiana kuinka ja mihin omalla maalleen rakentaa. Sivistyskaupungeissa rakentamista kuitenkin ohjataan kaavoituksella.

Valitettavasti valtaosa Vaasan johtavista virkamiehistä ja päättäjistä on muualta tänne tulleita ja riitely tästä periaatteesta tuntuu joskus raskaalta.

Tapio Osala

Kaupunginhallituksen kaavoituksesta vastaavan

Suunnittelu- ja Talousjaoston jäsen